 |
| Chorus Ecclesiae 3 - Hartaita joululauluja sekakuorolle a cappella (Bells, 2016) |
Bells Publishing Oy on julkaissut oman joululaulukokoelmansa sekakuorolle Chorus Ecclesiae 3 - Hartaita joululauluja sekakuorolle a cappella. 256-sivuinen kokoelma sisältää 227 joululaulua, tai pikemminkin se kattaa sisältönsä puolesta koko joulukauden adventista loppiaiseen.
Kokoelman ydin on pienimuotoisissa säkeistötyyppisissä joululauluissa. Kokoelmassa on paljon virsikoraaleita, tunnettuja joululauluja ulkomailta: saksalaiseen, englantilaiseen, ranskalaiseen ja pohjoismaiseen joululauluperinteeseen kuuluvia lauluja. Erityisen kattava on kotimainen joululaulutarjonta, sekä vanhoine perinteisine lauluineen mutta myös uudempine lauluineen aina nykyhetkeen saakka. Länsieurooppalaisen musiikin lisäksi mukana on myös muutamia kauniita slaavilaisia joululauluja ja jokunen laulu Amerikastakin.
Kokoelman kaikki laulutekstit ovat suomenkielisiä, joko alkuperäisinä sanoituksina tai käännöksinä. Alkukielisiä tekstejä ei ole latinankielisiä Piae cantiones -lauluja lukuunottamatta. Ne kun tavataan useimmiten esittää latinaksi vaihtoehtoisesta suomenkielisestä tekstistä huolimatta. Ainoastaan vanha latinankielinen Gaudete ei sisällä ollenkaan suomennosta.
Kokoelma on jaettu viiteen väljään osioon: I – Adventti, II – Joulu, III – Joulu, IV – Loppiainen ja V – Liitteet.
I - Adventtiosio
Kokoelma alkaa Georg Joseph Voglerin (1749-1814) tunnetuimmalla sävellyksellä Hoosianna. Laulu löytyy kirkkomme virsikirjasta numerolla 1. Muita adventtiosioon kuuluvia virsiä ovat Avaja porttis, ovesi (Vk 2); Hoosianna, huudetaan (Vk 3); Iloitse, morsian (Vk 4); Te laaksot, notkot nouskaa (Vk 5); Käy, kansa, Herraasi vastaan (Vk 6); Valmistu, Herran kansa (Vk 7); Nyt tahdon käydä vastaan (Vk 8); Kristus tulee, kuningas (Vk 9); Iloitse, kaikki kansa (Vk 10); Sinua, Kristus, odottaa (Vk 11), Mies tänne saapui (Vk 12); Nyt sytytämme kynttilän (Vk 13) ja Syvässä yössä viesti kiirii (Vk 14), joista useimmista on myös vaihtoehtoinen sovitus. Emmy Köhlerin säveltämä virsi 13, alkuperäiseltä nimeltään Nu tändas tusen juleljus tunnetaan myös Kullervon suomennoksena Nyt syttyy valot tuhannet. Tämä laulu löytyy myös kokoelmasta eri, tiettävästi Emmy Köhlerin omana sovituksena, kyseisen virren yhteydessä.
 |
| Näytteitä adventtivirsistä |
Mielenkiintoinen löytö oli myös Jaap Geraedtsin säveltämä Mies tänne saapui (san. Huub Oosterhuik) alkuperäisessä muodossaan. Se edustaa hieman uudempaa, kirpeämpää musiikillista ilmaisua - lähinnä ns. vääräbasso-soinnutusta.
Muita adventtiajan lauluja ovat tutut Saavu, Immanuel (sov. J.S. Bach), Praetoriuksen Laulakaa, portit aukaiskaa (Psallite), Oi saavu jo, Immanuel kahtena eri sovituksena (Thomas Hellmore ja Tuomo Nikkola) sekä muutamia muita, lähinnä vanhempia koraalityyppisiä lauluja.
II - Jouluosio (kristilliset joululaulut)
Ensimmäiseen jouluosioon on koottu kristillistä joulunsanomaa sisältäviä lauluja - eli niitä lauluja, joissa joulu käsitetään ennen kaikkea Kristuksen syntymäjuhlana ja joissa se on keskiössä. Virsikirjamme jouluvirret ovat runsaasti edustettuina. Useammasta niistä löytyy myös vaihtoehtoiset sovitukset: Ulkomaisella sovituksella voi olla tällöin kotimainen vastine, vanhalla sovituksella voi olla uudempaa tyylikautta edustava vastine. Sävelmän melodia saattaa myös varioida sovitusten välillä, sillä virsien sävelmämuodot ovat muuttuneet useasti aikojen saatossa. Vähintään toiseksi on pyritty löytämään sellainen sovitus, jonka sävelmämuoto on sama kuin virsikirjassamme.
 |
| Näytteitä vaihtoehtoisista sovituksista ja sanoituksista |
Yllä olevassa kuvassa näkyy kolme vaihtoehtoista satsia ensin virteen 16 Jeesus Kristus meille nyt. Varhaisin niistä saksalaisen Melchior Vulpiuksen (1570-1615) soinnuttamana on identtinen virsikirjan sävelmämuodon kanssa. Toisena vaihtoehtona hieman myöheisempi Heinrich Weldin pelkistetty sovitus ja kolmantena barokin aikakautta edustavan Johann Sebastian Bachin (1685-1750) koraalisovitus.
Toisena esimerkkinä on kolme erilaista vaihtoehtoa virteen 20 Kaikki kansat riemuitkaa. Kyseisen virren lisäksi myös jokaisessa sovituksessa on eri käännös, niinpä laulut on nimetty myös eri tavoin. Tekstin pohjana on vanha keskiaikainen latinankielinen joululaulu Resonet in laudibus. Varhaisimmissa, saksalaisen Leonhart Schröterin (1532-1601), samoin kuin myös Erhard Bodenschatzin (1576-1636) sovituksissa osa vanhasta laulukäännöksestä on jätetty myös laulettavaksi latinaksi. Saksansuomalaisen Rikhard Faltinin (1835-1918) sovitus edustaa uudempaa, tosin meidän näkökulmastamme edelleen varsin perinteistä soinnutusmaailmaa.
Muutoinkin saksalaiset protestanttiset jouluvirret ja -koraalit ovat hyvin edustettuina. Esimerkkeinä voisi mainita tuttuakin tutummat Franz Gruberin (1787-1863) Jouluyö, juhlayö, Michael Praeotoriuksen (1571-1621) Tuo armon valkokyyhky/On ruusu Iisain juuren, sleesialaisen kansansävelmän Toivioretkellä ('Maa on niin kaunis') ja kansansävelmät Kristus, poika Daavidin; Kun joulu valkeneepi sekä Maria, Herran piikanen. Tunnetuista sovittajista J. S. Bachilta tutut joulukoraalit Mä seimes ääreen seisahdun ja Oi Jeesus, lapsi armainen, Carl Riedelin (1827-1888) sovitukset kahteen vanhaan böömiläiseen joululauluun Maa ja taivas iloitkoon sekä Saapukaa, paimenet, sekä Max Regerin (1873-1916) kuorosovitukset Karl Neunerin Paimenten kehtolauluun ja kansansävelmään Ken kuullut on laulua enkelien, joka ei olekaan tällä kertaa se Mainzer Cantual (1605) -kokoelman tuttu sävelmä!
Muutoinkin saksalaiset protestanttiset jouluvirret ja -koraalit ovat hyvin edustettuina. Esimerkkeinä voisi mainita tuttuakin tutummat Franz Gruberin (1787-1863) Jouluyö, juhlayö, Michael Praeotoriuksen (1571-1621) Tuo armon valkokyyhky/On ruusu Iisain juuren, sleesialaisen kansansävelmän Toivioretkellä ('Maa on niin kaunis') ja kansansävelmät Kristus, poika Daavidin; Kun joulu valkeneepi sekä Maria, Herran piikanen. Tunnetuista sovittajista J. S. Bachilta tutut joulukoraalit Mä seimes ääreen seisahdun ja Oi Jeesus, lapsi armainen, Carl Riedelin (1827-1888) sovitukset kahteen vanhaan böömiläiseen joululauluun Maa ja taivas iloitkoon sekä Saapukaa, paimenet, sekä Max Regerin (1873-1916) kuorosovitukset Karl Neunerin Paimenten kehtolauluun ja kansansävelmään Ken kuullut on laulua enkelien, joka ei olekaan tällä kertaa se Mainzer Cantual (1605) -kokoelman tuttu sävelmä!
 |
| Saksalainen kansansävelmä Ken kuullut on laulua enkelien Max Regerin kuorosovituksena. |
Saksalaisen protestanttista perua olevien virsien lisäksi kokoelmassa on toki myös kotimaisia virsiä. Jean Sibeliuksen (1865-1957) rakastetun jouluvirren 31 Ei valtaa, kultaa, loistoa yhteydessä on totta kai myös vanhempi käännös En etsi valtaa, loistoa, jota edelleen kaikkein mieluimmin laulun yhteydessä käytetään. Armas Maasalon kaunis sävelmä virteen 32 Me lapset pienet riennämme on kokoelmassa alkuperäisessä muodossaan.
Kansantoisinnoista voisi mainita Leevi Madetojan sovituksen virteen 24 Kas, yöllä paimenille ja Ilmari Krohnin sovituksen Vilhelm Anttilan virsisävelmään Oi armon lähde autuas (Vk 26).
Toisinaan on hankala määrittää laulun alkuperäismaata, sillä esimerkiksi monet saksalaisten säveltäjien laulut ovat päätyneet osaksi englanninkielistä joululauluperintöä, kuten riemukkaat ylistyslaulut Enkellaulu kaikuu nyt (säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy) ja Riemuitse, tytär Siionin (säv. Georg Friedrich Händel). Händelin sävelmäksi on luultu myös William Holfordin säveltämää laulua Riemuita saa.
 |
| G. F. Händelin sävelmäksi luultu William Holfordin Riemuita saa. |
Laulujen taustoihin uppoutuessani sain tietää, että Mendelssohnin laulu Enkellaulu kaikuu nyt ('Hark! The Herald Angels Sing') on itseasiassa sävelletty kantaattiin Festgesang zum Gutenbergfest, WoO 9, jonka toisen osan pääteemana kuullaan tämä kuorojen joululauluna tunnettu sävelmä. Englantilainen muusikko William Hay Cummings sijoitti sävelmän Hark! The Herald Angels Sing -tekstiin ja sovitti sen kuorolle Mendelssohnin mieskuoro/orkesteriosuuden pohjalta. Alkuperäinen lauluteksti ('Vaterland, in deinen Gauen...') ei liity jouluun millään tavoin.
Toinen mielenkiintoinen löytö oli amerikkalaisen Jonathan Edwards Spilmanin (1812-1896) kauniin joululaulun Nyt kaukana seimessä ('Away in a Manger'), joka ei ole myöskään alkuperältään joululaulu, vaan se on Robert Burnsin tekstiin Flow gently, sweet Afton sävelletty yksinlaulu-balladi. Alkuperäisen sävellyksen sisältämä välitaite on jäänyt pois joululauluversiosta. Spilmanin sävelmästä tunnetaan myös useita, pienissä määrin toisistaan poikkeavia versioita (kuten apoggiaturat ja välisävelet melodiankuljetuksessa)
Samainen tuntemattomaksi jääneen tekijän Away in a Manger -teksti on innoittanut monia muitakin englanninkielisen alueen laulusäveltäjiä. Kokoelmaan on niistä otettu mukaan James R. Murrayn Ei kehtoa hällä (suom. tuntematon), William J. Kirkpatrickin Vastasyntynyt Jeesus ('Vain seimi niin köyhä...'), jonka tunnettu suomennos on Kyllikki Solanterän. Samaan suomennokseen pohjautuu myös normandialainen kansansävelmä, joka on kokoelmassa brittiläisen Reginald Jacquesin (1894-1969) sovittamana.
Muita suosittuja englanninkieliseen joululauluperinteeseen kuuluvia lauluja ovat Ah, iloitkaatte ystävät (God Rest Ye, Merry Gentlemen), Ensimmäinen joulu (The First Noël), Oi Betlehem, sä pienoinen (O Little Town of Bethlehem), Jeesuslapsen kehtolaulu (Coventry Carol), Tallin seimen luona (Once in the Royal City of David), Kirkas jouluyö (It Came upon a Midnight Clear, 1. Willis ja 2. Trad./Sullivan ), Keskitalvi synkkä (In the Bleak Midwinter) ja niin edelleen muutamia keskeisiä mainitakseni.
Chorus Ecclesiae 3 -kokoelmaan on koottu monia siellä täällä hajallaan olleita suomennoksia englanninkielisiin joululauluihin. Yksi mielenkiintoisimmista on Niilo Rauhalan laatima suomennos alunperin baskilaiseen joululauluun Gabrielin viesti ('Birjina gaztettobat zegoen), jonka on sovittanut Edgar Pettman (1866-1943). Se on tullut tunnetummaksi englanninkielisenä lauluna Gabriel's Message.
Hyvin kaunis ja kaihoisa laulu kertoo enkeli Gabrielin ja Marian välisestä intiimistä keskustelusta. Siitä, kuinka Gabriel ilmoittaa Marialle hänen tehtävästään tulla siunatuksi äidiksi ja synnyttää Immuel, Kristus, Korkeimman Poika, ja kuinka Maria ottaa tehtävänsä nöyrästi vastaan.
Riemullisempi sävyltään on englantilaiseen kirkkosävelmään pohjautuva Nyt riemuitkaa, kristityt (The Gallery Carol), jonka suomennos, aiemmin julkaisematon, on Petri Koivusalon käsialaa.
Vielä mainitsemisen arvoisia ovat englantilaisen säveltäjän Ralph Vaughan Williamsin sovitukset kolmesta englantilaisesta joululaulusta On jouluyö ja laulu soi (Sussex Carol), On totuus tullut maailmaan (The Truth from Above) ja Nousen valkenevaan (All in the Morning). Näihin kolmeen lauluun suomennokset ovat laatineet Ilkka Kuusisto (kaksi ensin mainittua) ja Sakari Jormakka.
Ranskalainen joululauluperinne (Noël) on Suomessa jäänyt saksalaisen ja englantilaisen varjoon. Tunnetuimmat laulut lienevät Kuului laulu enkelten/Suloäänet enkelten (Les Anges dans nos Campagnes) ja Heinillä härkien kaukalon (Entre le Boeuf et l'Âne gris) sekä loppiaisteemaan liittyvä Kolmen kuninkaan marssi (La marche des rois). Molemmat ensiksi mainitut löytyvät Chorus Ecclesiae 3 -kokoelmasta sekä ranskalaisen François-Auguste Gevaertin (1828-1908) sovituksina, että myös suomalaiseen korvaan tutumpina versioina.
Muita kokoelmaan sisältyviä, Ranskassa hyvin tunnettuja joululauluja ovat keskiajalta peräisin oleva Tulkaa koolle kaikki (Noël nouvelet) kahtena eri sovituksena (ranskalainen ja kotimainen), kauniin kaihoisa, laulunäytelmäksikin sopiva, Matkalla (Nous voici dans la ville) ja onpa mukana vielä Tässä tallissa (Dans cette étable) Charles Gounod'n (1818-1893) sekakuorolle sovittamana.
Italialaisesta lauluperinteestä on mukana ainoastaan harvoja lauluja: Teodoro Cottraun (1827-1879) säveltämän Pyhä Lucia (Santa Lucia) ja sisiliasta peräisin oleva Oi sä riemuisa (O sanctissima), jonka sovittajan, "M. Gabriellin", tausta on jäänyt mysteeriksi.
Slaavilainen joululauluperintö on jäänyt ohuehkoksi Länsimaissa johtuen luultavasti kielimuurista. Muutama kaunis laulu on siltäkin kulttuurialueelta saatu mukaan kokoelmaan. Yksi tunnetuimmista puolalaisista kansansävelmistä on Kristus syntyi meille (Gdy się Chrystus rodzi), joka on kokoelmassa Paavo Alanteen suomentamana ja Lauri Nurkkalan sovittamana. Vuorostaan ukrainasta peräisin on Vasyl Barvinskyn (1888-1963) sekakuorolle sekä sopraanosoololle sovittama ja Niilo Rauhalan sanoittama Halki aikain kaikuu. Pohjattoman kaunis ja kaihoisa laulu tunnetaan kotimaassaan nimellä Що то за предиво (Shcho to za Predivo) [suom. 'Mikä on suuri uutinen'].
Kaunis ja melankolinen on ilmeeltään myös Pjotr Tshaikovskin (1840-1893) Legenda (Легенда), jonka säveltäjä on itse sovittanut sekakuorolle omasta yksinlaulustaan. Ortodoksisesta kirkkolaulusta sävynsä ammentava laulu ei ole sisällöltään varsinainen joululaulu, mutta se on vakiintunut joulunajan ohjelmistoon.
Toki mukana on myös yleensä Dmitri Bortnjanskin (1751-1825) nimiin laitettu vesperhymni Jubilate, joka lienee tutuin näistä slaavilaisista lauluista. Laulu ei ilmeisesti ole Bortnjanskin säveltämä, ei välttämättä edes venäläinen alkuperältään, vaikka laulun alkuperäinen otsikko onkin ollut "Venäläinen vesperhymni".
Pohjoismaisista, muista kuin suomalaisista, lauluista ei myöskään kokoelmaan tullut kovin laajaa otantaa. Ruotsista lähinnä kauniit Gustav Nordqvistin Joulu, loisteesi luo (Jul, jul, strålande jul) ja Ivar Widéenin Betlehemin tähti (Betlehems stjärna) laulut. Tanskasta Niels W. Gaden (1817-1890) säveltämä Sai Jeesus seimen vuoteekseen (Barn Jesus i en krybbe lå) ja tanskalaisen virsirunoilija Hans Adolf Brorsonin sanoihin Luo Betlehemin seimen (Her kommer, Jesus, dine små) Eyvind Alnaesin (1872-1932) norjalaiseen kansansävelmään laatima kuorosovitus.
Kotimaisten joululaulujen osasto on laaja. Kotimaisten virsien lisäksi kokoelmassa on yli 80 muuta suomalaista joululaulua. Tutuimpien kansansävelmien Joulu, joulu tullut on, Joulupuu on rakennettu ja No, onkos tullut kesä lisäksi kaikki suomalaisten joululaulujen kestosuosikit löytyvät kokoelmasta: Joulun kellot (x3), Joulukirkkoon, Kun joulu on, On hanget korkeat, nietokset, Arkihuolesi kaikki heitä, Jouluhymni, Me käymme joulun viettohon, Tuikkikaa, oi joulun tähtöset (x2), Varpunen jouluaamuna ja Taas kaikki kauniit muistot (x2). Samannimisiä lauluja saattaa tosiaan olla useampia, kuten Joulun kellot -laulusta tunnetaan P.J. Hannikaisen ('Hiljaa, hiljaa helkkyellen'), Armas Maasalon ('Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa') sekä Lauri Parviaisen ('Kuule kellot, rauhan kellot') sävelmät.
Osa edellämainituista ovat saattaneet tulla tunnetuksi ensin pikemminkin yksinlauluina tai toisenlaiselle kuorotyypille, kuten mieskuoroille sävellettyinä lauluina. Moni tällainen sovitus tai muodostelma on poimittu säveltäjä ja musiikkipedagogi Olavi Pesosen toimittamasta kokoelmasta Laulava kansa I-II (1944-45), jossa on muiden laulujen lisäksi myös mittava joululauluosio. Usein nämä muodostelmat ovat uskollisia alkuperäisen sävellyksen harmoniamaailmalle.
Muita tällaisia mielenkiintoisia uusia muodostelmia sekakuorolle ovat Juhani Pohjanmiehen alunperin yksinlauluna tunnettu Joulurukous ('Oi joudu, joulurauha sydämiin') ja duetto Enkelien joululaulu ('Ylistäkää Jumalaa, taivas ja maa'), Sirkka Valkola-Laineen kolmiääniselle diskanttikuorolle säveltämä Lapsen joulurukous ('Sua, Jeesus, katsomaan'), Taneli Kuusiston Sä kansa, vaeltava pimeässä sekä Heino Kasken Mökit nukkuu lumiset, kaksi viimeistä yksinlaulua Lauri Nurkkalan sekakuoromuodostelmina.
Muutamia upeita sovituksia, joissa on hieman enemmän taiteellisia vapauksia (ainakin soinnutuksen osalta), löytyy mm. T. Ilmari Haapalaiselta: Juhani Pohjanmiehen Tule rakkaus ihmisrintaan, Tauno Satomaalta: Jaakko Linjaman Päällä synnin maan, Lauri Nurkkalalta: Pekka Simojoen Jouluyön hymni -lauluihin jne.
Toki Chorus Ecclesiae 3 sisältää myös upeita kotimaisia joululauluja, jotka on varta vasten sekakuorolle sävellettyjä. Tällaisia ovat Leevi Madetojan Seimeen syntynyt, Jean Sibeliuksen Nyt seimelle pienoisen lapsen, P. J. Hannikaisen laulut Kautta tyynen, vienon yön ja Joulutähti, sekä hänen poikansa Ilmari Hannikaisen ihana Jeesuslapsi suloinen.
Uudempia sekakuorolle sävellettyjä lauluja kokoelmassa ovat Jaakko Linjaman Jeesus, kunniasta, Einojuhani Rautavaaran Marjatan jouluvirsi, Ilkka Kuusiston Vuotaa armo, taivaan ilo, Asko Rautioahon Betlehem, Raimo Tanskasen Jeesuksen seimellä, Pekka Syrjäniemen Taivaan viesti, Jari Linjaman Betlehemin yö, Heikki Liimolan kolme laulua sekä Tuomo Nikkolan kaksi laulua muutamia mainitakseni.
Myös mieskuorojen myötä tutuiksi tulleet ihastuttavat laulut Teuvo Hakasalon Jouluyönä ('Koristeissaan kiiltää kuusi') ja Ilkka Aaltosen Maailma jääkukkien takana ovat nyt saatavilla sekakuorolle kokoelman myötä.
Kokoelman sisältämistä lauluista ja sovituksista riittäisi lopputtomasti kerrottavaa ja esiteltävää. Parhaiten tähän joululaulujen superkokoelmaan pääsee tutustumaan hankkimalla se itselleen.
Chorus Ecclesiae 3 - Hartaita joululauluja sekakuorolle a cappella (Bells Publishing Oy, 2016)
256 sivua. ISMN 979-0-706348-49-0
Hinta 36,00 €.
Bells Publishing Oy:n verkkokauppaan pääset tästä.
Huom! Blogissa linkitetyt musiikkinäytteet eivät sisällä välttämättä samoja sovituksia kuin kokoelmassa. Niiden tarkoituksena on esitellä sävelmää.
Toinen mielenkiintoinen löytö oli amerikkalaisen Jonathan Edwards Spilmanin (1812-1896) kauniin joululaulun Nyt kaukana seimessä ('Away in a Manger'), joka ei ole myöskään alkuperältään joululaulu, vaan se on Robert Burnsin tekstiin Flow gently, sweet Afton sävelletty yksinlaulu-balladi. Alkuperäisen sävellyksen sisältämä välitaite on jäänyt pois joululauluversiosta. Spilmanin sävelmästä tunnetaan myös useita, pienissä määrin toisistaan poikkeavia versioita (kuten apoggiaturat ja välisävelet melodiankuljetuksessa)
 |
| Spilmanin Nyt kaukana seimessä ('Away in a Manger') ei ole alkuperältään joululaulu. |
Muita suosittuja englanninkieliseen joululauluperinteeseen kuuluvia lauluja ovat Ah, iloitkaatte ystävät (God Rest Ye, Merry Gentlemen), Ensimmäinen joulu (The First Noël), Oi Betlehem, sä pienoinen (O Little Town of Bethlehem), Jeesuslapsen kehtolaulu (Coventry Carol), Tallin seimen luona (Once in the Royal City of David), Kirkas jouluyö (It Came upon a Midnight Clear, 1. Willis ja 2. Trad./Sullivan ), Keskitalvi synkkä (In the Bleak Midwinter) ja niin edelleen muutamia keskeisiä mainitakseni.
Chorus Ecclesiae 3 -kokoelmaan on koottu monia siellä täällä hajallaan olleita suomennoksia englanninkielisiin joululauluihin. Yksi mielenkiintoisimmista on Niilo Rauhalan laatima suomennos alunperin baskilaiseen joululauluun Gabrielin viesti ('Birjina gaztettobat zegoen), jonka on sovittanut Edgar Pettman (1866-1943). Se on tullut tunnetummaksi englanninkielisenä lauluna Gabriel's Message.
 |
| Baskilainen kansanlaulu Gabrielin viesti ('Birjina gaztettobat zegoen) löytyy kokoelmasta Niilo Rauhalan suomentamana. |
Riemullisempi sävyltään on englantilaiseen kirkkosävelmään pohjautuva Nyt riemuitkaa, kristityt (The Gallery Carol), jonka suomennos, aiemmin julkaisematon, on Petri Koivusalon käsialaa.
Vielä mainitsemisen arvoisia ovat englantilaisen säveltäjän Ralph Vaughan Williamsin sovitukset kolmesta englantilaisesta joululaulusta On jouluyö ja laulu soi (Sussex Carol), On totuus tullut maailmaan (The Truth from Above) ja Nousen valkenevaan (All in the Morning). Näihin kolmeen lauluun suomennokset ovat laatineet Ilkka Kuusisto (kaksi ensin mainittua) ja Sakari Jormakka.
Ranskalainen joululauluperinne (Noël) on Suomessa jäänyt saksalaisen ja englantilaisen varjoon. Tunnetuimmat laulut lienevät Kuului laulu enkelten/Suloäänet enkelten (Les Anges dans nos Campagnes) ja Heinillä härkien kaukalon (Entre le Boeuf et l'Âne gris) sekä loppiaisteemaan liittyvä Kolmen kuninkaan marssi (La marche des rois). Molemmat ensiksi mainitut löytyvät Chorus Ecclesiae 3 -kokoelmasta sekä ranskalaisen François-Auguste Gevaertin (1828-1908) sovituksina, että myös suomalaiseen korvaan tutumpina versioina.
Muita kokoelmaan sisältyviä, Ranskassa hyvin tunnettuja joululauluja ovat keskiajalta peräisin oleva Tulkaa koolle kaikki (Noël nouvelet) kahtena eri sovituksena (ranskalainen ja kotimainen), kauniin kaihoisa, laulunäytelmäksikin sopiva, Matkalla (Nous voici dans la ville) ja onpa mukana vielä Tässä tallissa (Dans cette étable) Charles Gounod'n (1818-1893) sekakuorolle sovittamana.
 |
| Charles Gounod'n sekakuorosovitus ranskalaisesta joululaulusta Dans cette étable, suom. Kare Valke. |
Slaavilainen joululauluperintö on jäänyt ohuehkoksi Länsimaissa johtuen luultavasti kielimuurista. Muutama kaunis laulu on siltäkin kulttuurialueelta saatu mukaan kokoelmaan. Yksi tunnetuimmista puolalaisista kansansävelmistä on Kristus syntyi meille (Gdy się Chrystus rodzi), joka on kokoelmassa Paavo Alanteen suomentamana ja Lauri Nurkkalan sovittamana. Vuorostaan ukrainasta peräisin on Vasyl Barvinskyn (1888-1963) sekakuorolle sekä sopraanosoololle sovittama ja Niilo Rauhalan sanoittama Halki aikain kaikuu. Pohjattoman kaunis ja kaihoisa laulu tunnetaan kotimaassaan nimellä Що то за предиво (Shcho to za Predivo) [suom. 'Mikä on suuri uutinen'].
Kaunis ja melankolinen on ilmeeltään myös Pjotr Tshaikovskin (1840-1893) Legenda (Легенда), jonka säveltäjä on itse sovittanut sekakuorolle omasta yksinlaulustaan. Ortodoksisesta kirkkolaulusta sävynsä ammentava laulu ei ole sisällöltään varsinainen joululaulu, mutta se on vakiintunut joulunajan ohjelmistoon.
Toki mukana on myös yleensä Dmitri Bortnjanskin (1751-1825) nimiin laitettu vesperhymni Jubilate, joka lienee tutuin näistä slaavilaisista lauluista. Laulu ei ilmeisesti ole Bortnjanskin säveltämä, ei välttämättä edes venäläinen alkuperältään, vaikka laulun alkuperäinen otsikko onkin ollut "Venäläinen vesperhymni".
 |
| Virheellisesti Dmitri Bortnjanskin nimissä kulkeva laulu alkuperäisessä asussaan. |
Kotimaisten joululaulujen osasto on laaja. Kotimaisten virsien lisäksi kokoelmassa on yli 80 muuta suomalaista joululaulua. Tutuimpien kansansävelmien Joulu, joulu tullut on, Joulupuu on rakennettu ja No, onkos tullut kesä lisäksi kaikki suomalaisten joululaulujen kestosuosikit löytyvät kokoelmasta: Joulun kellot (x3), Joulukirkkoon, Kun joulu on, On hanget korkeat, nietokset, Arkihuolesi kaikki heitä, Jouluhymni, Me käymme joulun viettohon, Tuikkikaa, oi joulun tähtöset (x2), Varpunen jouluaamuna ja Taas kaikki kauniit muistot (x2). Samannimisiä lauluja saattaa tosiaan olla useampia, kuten Joulun kellot -laulusta tunnetaan P.J. Hannikaisen ('Hiljaa, hiljaa helkkyellen'), Armas Maasalon ('Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa') sekä Lauri Parviaisen ('Kuule kellot, rauhan kellot') sävelmät.
Osa edellämainituista ovat saattaneet tulla tunnetuksi ensin pikemminkin yksinlauluina tai toisenlaiselle kuorotyypille, kuten mieskuoroille sävellettyinä lauluina. Moni tällainen sovitus tai muodostelma on poimittu säveltäjä ja musiikkipedagogi Olavi Pesosen toimittamasta kokoelmasta Laulava kansa I-II (1944-45), jossa on muiden laulujen lisäksi myös mittava joululauluosio. Usein nämä muodostelmat ovat uskollisia alkuperäisen sävellyksen harmoniamaailmalle.
Muita tällaisia mielenkiintoisia uusia muodostelmia sekakuorolle ovat Juhani Pohjanmiehen alunperin yksinlauluna tunnettu Joulurukous ('Oi joudu, joulurauha sydämiin') ja duetto Enkelien joululaulu ('Ylistäkää Jumalaa, taivas ja maa'), Sirkka Valkola-Laineen kolmiääniselle diskanttikuorolle säveltämä Lapsen joulurukous ('Sua, Jeesus, katsomaan'), Taneli Kuusiston Sä kansa, vaeltava pimeässä sekä Heino Kasken Mökit nukkuu lumiset, kaksi viimeistä yksinlaulua Lauri Nurkkalan sekakuoromuodostelmina.
 |
| Mm. seuraavat muodostelmat ovat uskollisia alkuperälleen. |
Muutamia upeita sovituksia, joissa on hieman enemmän taiteellisia vapauksia (ainakin soinnutuksen osalta), löytyy mm. T. Ilmari Haapalaiselta: Juhani Pohjanmiehen Tule rakkaus ihmisrintaan, Tauno Satomaalta: Jaakko Linjaman Päällä synnin maan, Lauri Nurkkalalta: Pekka Simojoen Jouluyön hymni -lauluihin jne.
Toki Chorus Ecclesiae 3 sisältää myös upeita kotimaisia joululauluja, jotka on varta vasten sekakuorolle sävellettyjä. Tällaisia ovat Leevi Madetojan Seimeen syntynyt, Jean Sibeliuksen Nyt seimelle pienoisen lapsen, P. J. Hannikaisen laulut Kautta tyynen, vienon yön ja Joulutähti, sekä hänen poikansa Ilmari Hannikaisen ihana Jeesuslapsi suloinen.
Uudempia sekakuorolle sävellettyjä lauluja kokoelmassa ovat Jaakko Linjaman Jeesus, kunniasta, Einojuhani Rautavaaran Marjatan jouluvirsi, Ilkka Kuusiston Vuotaa armo, taivaan ilo, Asko Rautioahon Betlehem, Raimo Tanskasen Jeesuksen seimellä, Pekka Syrjäniemen Taivaan viesti, Jari Linjaman Betlehemin yö, Heikki Liimolan kolme laulua sekä Tuomo Nikkolan kaksi laulua muutamia mainitakseni.
Myös mieskuorojen myötä tutuiksi tulleet ihastuttavat laulut Teuvo Hakasalon Jouluyönä ('Koristeissaan kiiltää kuusi') ja Ilkka Aaltosen Maailma jääkukkien takana ovat nyt saatavilla sekakuorolle kokoelman myötä.
Kokoelman sisältämistä lauluista ja sovituksista riittäisi lopputtomasti kerrottavaa ja esiteltävää. Parhaiten tähän joululaulujen superkokoelmaan pääsee tutustumaan hankkimalla se itselleen.
Chorus Ecclesiae 3 - Hartaita joululauluja sekakuorolle a cappella (Bells Publishing Oy, 2016)
256 sivua. ISMN 979-0-706348-49-0
Hinta 36,00 €.
Bells Publishing Oy:n verkkokauppaan pääset tästä.
Huom! Blogissa linkitetyt musiikkinäytteet eivät sisällä välttämättä samoja sovituksia kuin kokoelmassa. Niiden tarkoituksena on esitellä sävelmää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti