Pyhäinpäivänä - Allerseelen

Saksalaista Richard Straussia (1864-1949) voisi luonnehtia säveltäjänä myöhäisromantikoksi. Hän sävelsi hyvin kaunista tonaalista musiikkia ajalla, jolloin useat modernit suuntaukset hallitsivat säveltaiteen kenttää.

Strauss avioitui laulajatar Pauline de Ahnanin (1863-1950) kanssa. Ehkä osittain tämän vuoksi Strauss sävelsikin varsin laajan yksinlaulutuotannon, noin 170 yksinlaulua, joiden joukossa on myös runsasaasti orkesterisäestyksellisiä lauluja. Straussin yksinlaulut kuuluvat keskeisesti saksankielisen liedin perusohjelmistoon.

Richard Strauss (1864-1949)

Yksi Richard Straussin tunnetuimmista yksinlauluista on sävelletty Hermann von Gilmin (1812-1864) runoon Allerseelen ('Pyhäinpäivänä').

Hermann von Gilmin runo Allerseelen suomennettuna

Runo tai laulu ei ole millään tavoin hengellinen eikä edes kovin harras sisällöltään. Pikemminkin se kertoo kauniin kipeästä muistosta ja kaihosta, jonka kuolleiden muistopäivä kukitettuine hautoineen herättää. Runon kertoja muistelee menneisyyden kaunista toukokuista hetkeä, jolloin asiat olivat vielä hyvin: puhuttiin rakkaudesta, pidetiin kädestä ja vaihdettiin suloisia katseita - ne ovat nyt jääneet, mutta kaipaus on jäänyt elämään.

Richard Strauss: Allerseelen, Op. 10 No. 8 -alkutahdit

Laulu alkaa (alkuperäissävellajissa) valoisasti Es-duurissa, mutta moduloi jo alkusoiton aikana c-molliin. Laulu ei kulje missään vaiheessa kovin synkissä mollisävyissä, vaan enemmin kaihoisissa. Runossa toistuvat sanat "Wie einst im Mai" ('kuten kerran toukokuussa') kolme kertaa. Joka kerralla Strauss alleviivaa niitä moduloimalla äkillisesti duuriin. Laulun musiikillinen nousukiito alkaa kohdassa "Ein Tag im Jahr ist ja den Toten frei" saaden huipennuksensa lauseissa "Komm an mein Herz, daß ich dich wieder habe" ('tule sydämeeni, niin että saan sinut jälleen'). Sen jälkeen laulu moduloi levollisesti Es-duuriin, johon laulu päättyy.

Heino Kaski (1885-1957)

Samainen runo löytyy myös edesmenneen suomalaisen säveltäjän Heino Kasken (1885-1957) säveltämänä. Heino Kaski tunnetaan parhaiten pienimuotoisesta musiikista: pianominiatyyreistään, kuoro- ja yksinlauluistaan. Kaski on oletettavasti säveltänyt laulun Aarni Koudan (1884-1924) suomentamaan tekstiin "Pyhäinpäivänä". Harvemmin kuultu lauluteksti kuuluu seuraavasti:

Pyhäinpäivänä  

Reseedat tuoksuvaiset pöytään kanna,
ja syksyn viime kukka punainen,
mun rakkaudesta vielä haastaa anna
kuin kerran aikaan menneen keväimen.

Puristaa kättäsi suo minun salaa,
jos joku näkisikin, säiky en.
Suo mulle katse, joka hehkuu, palaa
kuin kerran aikaan menneen keväimen.

Nyt haudat hehkuu kukin loistavaisin,
yks päivä vuodessa on kuolleiden:
käy luokseni, sun että omistaisin
kuin kerran aikaan menneen keväimen.