Oi, huomaatko vielä sen virren

Oskar Merikanto: Oi, muistatko vielä sen virren, Op. 52 No. 3

Oskar Merikannon säveltämä yksinlaulu Oi, muistatko vielä sen virren lienee useimmille suomalaisille tuttu. Se on laulu, johon liittyy erityisiä muistoja ja tunnelmia. Laulun ensimmäisen säkeistön on kirjoittanut Eino Leino 18-vuotiaana.

Oi, muistatko vielä sen virren,

jota lapsena laulettiin,

kun yö liki ikkunan liikkui

se virsi, se viihdytti niin.

Se antoi rintahan rauhaa,

se uskoa unehen loi.

Jos muistat vielä sen virren,

nyt laula, laula se, oi!

Lauluun on lisätty jälkeenpäin muitakin säkeistöjä, mutta ne ovat Juho Railion (1860-1921) käsialaa.

Ei ole tullut koskaan ilmi mihin virteen Leino runossaan viittasi. Oskar Merikanto "piilotti" kuitenkin lauluunsa erään koraalisävelmän. Useimmat lienevät kuulleet, jolleivät itse havainneet, että laulun säestyksenä soi rauhallisena koraali "Sun haltuus, rakas Isäni" (Vk 377).

Videoleikkeellä soiva koraali noudattelee täsmälleen Oskar Merikannon laatimaa säestystä, joskin se on soitettu hieman tavanomaista nopeammassa tempossa, jotta koraalin tuttu melodia olisi helpompi havaita.

Kyseinen laulusävellys ei ole suinkaan ainoa laatuaan. Oskar Merikannolta itseltäänkin löytyy kaunis duetto Wilhelm Ekelundin (1880-1949) tekstiin Ro ('Rauha'), Op. 95 No. 3, jossa soi taustalla "Suvivirtenä" tunnettu koraali "Jo joutui armas aika" (Vk 571).

Oskar Merikannon duetto Ro, Op. 95 No. 3

Myös muut säveltäjät ovat käyttäneet samaa tekniikkaa: saksalaisen säveltäjän Peter Corneliuksen (1824-1874) upeassa joululaulussa Die Könige ('Tietäjät'), Op. 8 No. 3 soi taustalla Philipp Nicolain (1556-1608) säveltämä joulukoraali "On kirkas aamutähti nyt" (Vk. 43). Linkittämälläni videolla mies- ja poikakuorot laulavat taustalla kyseistä koraalia.

Peter Cornelius: Die Könige, Op. 8 No. 3

Tunnetumpaa jouluvirttä "Enkeli taivaan lausui näin" (Vk. 21) on käytetty useammassakin eri laulusävellyksessä säestystaustana. Se löytyy mm. osana Erkki Melartinin "Joululaulua" Heikki Rytkösen tekstiin ('Taas kutsuvat kynttilät kirkkahat'). Tunnetumpi on toisen suomalaisen säveltäjän Armas Maasalon osana Jouluvesperiä esiintyvä joululaulu "Mä kanssa enkelten", jossa samainen jouluvirsi muodostaa laulun säestystaustan.

Armas Maasalolta löytyy muitakin vastaavia toteutuksia, kuten mm. Hautalaulu, Op. 40 No. 4, jossa säestystaustana soi koraali "Ah Jeesus, ole kanssamme" (Vk. 189).

Armas Maasalo: Hautalaulu, Op. 40 No. 4

Olen esitellyt lyhyesti muutamia samalla tekniikalla toteutettuja tunnettuja laulusävellyksiä. Niitä lienee paljon muitakin mainitsemisen arvoisia, mutta niitä voi tuoda esille vaikkapa keskusteluosiossa.

Kokonaan oma lukunsa on sitten Johann Sebastian Bachin (1685-1750) suuret kirkkomusiikkiteokset: passiot, oratoriot ja kantaatit, joissa on monenlaisia toteutuksia päällekkäin esiintyvistä sävellyksistä. Monissa hänen sävellyksissään soi montakin eri kerrosta samanaikaisesti esim. ripieno-kuoro laulaa unisonossa, yksiäänisesti, koraalisävelmää, sekakuoro laulaa omaa kuoro-osuuttaan ja orkesteri soittaa vielä moniäänistä säestyskudosta. Niitä voi pitää jo suurina sävellysteknisinä taidonnäytteinä!