Pyhäinpäivänä - Allerseelen

Saksalaista Richard Straussia (1864-1949) voisi luonnehtia säveltäjänä myöhäisromantikoksi. Hän sävelsi hyvin kaunista tonaalista musiikkia ajalla, jolloin useat modernit suuntaukset hallitsivat säveltaiteen kenttää.

Strauss avioitui laulajatar Pauline de Ahnanin (1863-1950) kanssa. Ehkä osittain tämän vuoksi Strauss sävelsikin varsin laajan yksinlaulutuotannon, noin 170 yksinlaulua, joiden joukossa on myös runsasaasti orkesterisäestyksellisiä lauluja. Straussin yksinlaulut kuuluvat keskeisesti saksankielisen liedin perusohjelmistoon.

Richard Strauss (1864-1949)

Yksi Richard Straussin tunnetuimmista yksinlauluista on sävelletty Hermann von Gilmin (1812-1864) runoon Allerseelen ('Pyhäinpäivänä').

Hermann von Gilmin runo Allerseelen suomennettuna

Toivo Kuulan yksinlaulut - Paimenet Op. 29a No. 3

Kaksi paimenta karjoja metsään vie,
kaksi paimenta torvea soittaa,
niin vilvas on metsolan vihreä tie,
uni pienen paimenen voittaa.

Sinipiikojen karkelo keinutti pois
sen paimenen korpien syliin,
ja on kuni toisen soitto nyt sois
yhä kaipuuta suuriin kyliin.

Yksi illalla soittavi torvea vain,
yksi karjoja kotiin huhuu.
Sen toisen korvahan korpi ain
niin outoja unia puhuu.

Sen huilussa metsien houkutus soi,
sinipiiat on silmien eessä.
Hoi, paimenta hoi, hoi, hoi,
eksynyt paimen, kylä etsivi silmät veessä.


Toivo Kuulan (1883-1918) myöhäisempään yksinlaulutuotantoon kuuluu Eero Eerolan (1884-1939) tekstiin sävelletty "Paimenet" (1915). Paimenet on pitkälinjainen ja dramaattinen laulu, joka vaatii esittäjältään myös paljon äänivaroja ja pitkälle harjaantunutta laulutekniikkaa. Sävellysluonnokset viittaavat hyvin korkeaan sävellajiin, gis-molliin, mutta laulu julkaistiin kuitenkin alunperin f-mollissa.