tag:blogger.com,1999:blog-58503410885212630972024-03-19T03:26:04.730-07:00Kisälli - musiikkikustantajan blogiAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.comBlogger21125tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-30422526766115042592016-12-05T03:04:00.001-08:002016-12-05T03:05:19.485-08:00Muistoja yrittäjän alkutaipaleelta kymmenen vuoden takaaPakkaillessani edelleen Suomalainen joulu -nuottikirjoja pehmustettuihin kirjekuoriin, nousee mieleeni nostalgisia muistoja tasan kymmenen vuoden takaa.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
2006 Bells julkaisut -niminen yritykseni oli käynnistänyt toimintansa keväällä ja myöhemmin loppusyksystä julkaissut ensimmäisen tuotteensa: <i>Suomalainen joulu</i>. Poikkeuksena aiempiin yksinlaulajille suunnattuihin kokoelmiin siitä julkaistiin samanaikaisesti versiot kolmelle eri äänialalle: korkealle, keski- ja matalalle äänelle.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ensimmäinen painos oli jälkikäteen arvioiden selvästi ylimitoitettu. Jouduin hankkimaan pankista lainaa, jotta saisin maksettua sen painokustannukset ja tekijänoikeuskorvaukset. Onneksi sain vakuutettua pankin saamieni ennakkotilausten määrällä. Silloiselle painotalolle minun piti vielä hankkia pankkitakaussuostumus. Varmaan ihan oikeasta syystä. Loppujen lopuksi en tullut lainaa koskaan tarvitsemaan, sillä ihmiset ehtivät maksaa tilauksensa ennen kuin suuri painotalon lasku erääntyi maksettavaksi.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a name='more'></a><br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kun kirjat tulivat painosta, en ehtinyt kauan iloita - kirjasta löytyi virheitä! Painotyötä edeltävä hirvittävä paine, kiire ja kokemattomuus aiheuttivat sen, että sisällön oikoluku jäi huolimattomaksi. Myöhemmin kirjan ensimmäisestä painoksesta on paljastunut hävettävän paljon virheitä, jotka on saatu korjattua myöhempään painokseen. Muutamat ystäväni onneksi auttoivat laulutekstien oikoluvun kanssa, siksi laulutekstit ovat suhteellisen virheettömät.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ensimmäisten virheiden löytyminen oli todella lannistava kokemus. Kun, muutenkin palautteelle herkässä mielentilassa, työnsä jäljessä havaitsi puutteita, teki jossain vaiheessa aivan mieli käydä kippaamassa kirjat läheiseen järveen, kaikki viisi kuormalavallista!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Oppirahat on kuitenkin vähitellen maksettu ja nuottikirjan kokoamisen ja toimittamisen sudenkuopat ovat nyt hyvin tiedossa. Oikolukua ei voi koskaan harjoittaa liiaksi; aina jotain puutteita ja virheitä kirjojen ensimmäisiin painoksiin jää. Nyt tosin merkittävästi vähemmän kuin silloin.</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiBMpRJ1eCiUi4FAnd1_QH0jf-tTB8NQOdtImfO3aVh0O8zJo2Hb8Ye2ge3ePuQjXSp6dbgjAK1DSc4fMchXYKB6Btyvm7V-tF-Nu0157zpxIV8ZTI6scfTvgXk10KRTsryJUhKXDjeX5U/s1600/sujo-matala_uusin.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiBMpRJ1eCiUi4FAnd1_QH0jf-tTB8NQOdtImfO3aVh0O8zJo2Hb8Ye2ge3ePuQjXSp6dbgjAK1DSc4fMchXYKB6Btyvm7V-tF-Nu0157zpxIV8ZTI6scfTvgXk10KRTsryJUhKXDjeX5U/s320/sujo-matala_uusin.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suomalainen joulu - matalalle äänelle (1.painos, 2006)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div>
Tällaiselle joululaulukokoelmalle on ollut selkeä tarve markkinoilla ja kirjat ovat kelvanneet ostajille kotikutoisuudestaan huolimatta. Kohta runsaslukuinen ensimmäinen painos on myyty kokonaisuudessaan loppuun.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kymmenen vuoden kuluessa Suomalainen joulu -kirjalaatikot ovat kiertäneet mukanani ympäri Suomea varastosta varastoon. Viimeiset laatikot ovatkin melko rähjääntyneen näköisiä. Onneksi suurin osa niiden sisällöstä on säilynyt vahingoittumattomana, joten kirjoja kehtaa vielä myydä asiakkaille. Kun viimeinenkin kirja tästä esikoisteokseni ensimmäisestä painoksesta menee kuoreen, niin samalla tunnen iloa ja haikeutta. Yksi lehti Bells Publishing Oy:n historia sulkeutuu!</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-70445179957201997512016-10-21T13:21:00.001-07:002016-10-21T13:24:02.670-07:00Joululaulukokoelma sekakuorolle - Chorus Ecclesiae 3<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjELRAAbriq01lJaY8I5OlLlzwSIcfL57GeH9FztFGhRm8ZTRddk6hRAi-_oHEe9k6Stq3bRcVZCXOoCQs8EphS-Gw1qFQhDZUgsNKjZVGL3GkT96narzN7vpIy-387KRlyaBt1rGtqf69E/s1600/Chorus+3_mainoskansi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjELRAAbriq01lJaY8I5OlLlzwSIcfL57GeH9FztFGhRm8ZTRddk6hRAi-_oHEe9k6Stq3bRcVZCXOoCQs8EphS-Gw1qFQhDZUgsNKjZVGL3GkT96narzN7vpIy-387KRlyaBt1rGtqf69E/s400/Chorus+3_mainoskansi.jpg" width="280" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Chorus Ecclesiae 3 - Hartaita joululauluja sekakuorolle a cappella (Bells, 2016)</td></tr>
</tbody></table>
Suomalaisilta nuottimarkkinoilta on puuttunut hetken aikaa kunnollinen joululaulukokoelma sekakuorolle. Edellinen sellainen, monipuolinen ja kattava kokoelma <i>Joulun aikaan - 150 joululaulua sekakuorolle</i> (Warner/Chappell & Sulasol, 1998) on ollut jo vuosia loppuunmyyty.<br />
<br />
Bells Publishing Oy on julkaissut oman joululaulukokoelmansa sekakuorolle <i>Chorus Ecclesiae 3 - Hartaita joululauluja sekakuorolle a cappella</i>. 256-sivuinen kokoelma sisältää 227 joululaulua, tai pikemminkin se kattaa sisältönsä puolesta koko joulukauden adventista loppiaiseen.<br />
<br />
<a name='more'></a><br />
<br />
Kokoelman ydin on pienimuotoisissa säkeistötyyppisissä joululauluissa. Kokoelmassa on paljon virsikoraaleita, tunnettuja joululauluja ulkomailta: saksalaiseen, englantilaiseen, ranskalaiseen ja pohjoismaiseen joululauluperinteeseen kuuluvia lauluja. Erityisen kattava on kotimainen joululaulutarjonta, sekä vanhoine perinteisine lauluineen mutta myös uudempine lauluineen aina nykyhetkeen saakka. Länsieurooppalaisen musiikin lisäksi mukana on myös muutamia kauniita slaavilaisia joululauluja ja jokunen laulu Amerikastakin.<br />
<br />
Kokoelman kaikki laulutekstit ovat suomenkielisiä, joko alkuperäisinä sanoituksina tai käännöksinä. Alkukielisiä tekstejä ei ole latinankielisiä <i>Piae cantiones</i> -lauluja lukuunottamatta. Ne kun tavataan useimmiten esittää latinaksi vaihtoehtoisesta suomenkielisestä tekstistä huolimatta. Ainoastaan vanha latinankielinen <i>Gaudete</i> ei sisällä ollenkaan suomennosta.<br />
<br />
Kokoelma on jaettu viiteen väljään osioon: <i>I
– Adventti, II – Joulu, III – Joulu, IV – Loppiainen</i> ja <i>V
– Liitteet</i>.<br />
<br />
<h3>
I - Adventtiosio</h3>
<div>
Kokoelma alkaa Georg Joseph Voglerin (1749-1814) tunnetuimmalla sävellyksellä <i>Hoosianna</i>. Laulu löytyy kirkkomme virsikirjasta numerolla 1. Muita adventtiosioon kuuluvia virsiä ovat <i>Avaja porttis, ovesi</i> (Vk 2); <i>Hoosianna, huudetaan</i> (Vk 3); <i>Iloitse, morsian</i> (Vk 4); <i>Te laaksot, notkot nouskaa</i> (Vk 5); <i>Käy, kansa, Herraasi vastaan</i> (Vk 6); <i>Valmistu, Herran kansa</i> (Vk 7); <i>Nyt tahdon käydä vastaan</i> (Vk 8); <i>Kristus tulee, kuningas</i> (Vk 9); <i>Iloitse, kaikki kansa</i> (Vk 10); <i>Sinua, Kristus, odottaa</i> (Vk 11), <i>Mies tänne saapui</i> (Vk 12); <i>Nyt sytytämme kynttilän</i> (Vk 13) ja <i>Syvässä yössä viesti kiirii</i> (Vk 14), joista useimmista on myös vaihtoehtoinen sovitus. Emmy Köhlerin säveltämä virsi 13, alkuperäiseltä nimeltään <i>Nu tändas tusen juleljus</i> tunnetaan myös Kullervon suomennoksena <i>Nyt syttyy valot tuhannet</i>. Tämä laulu löytyy myös kokoelmasta eri, tiettävästi Emmy Köhlerin omana sovituksena, kyseisen virren yhteydessä.</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPMQRWw2fDV-ld4E89ZWR0_Cftub6qDJLcB9BpsvLPf0AJ6vT9qZ6Xvcdw-lgweaUOaEsmTrxPQ4y08kElbRkJNLan9vCGU_iX7NnedPPixhawSzg3K57kzQj4CtMJdJySFb0jqXw8zo6N/s1600/CE3_adventtivirret.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPMQRWw2fDV-ld4E89ZWR0_Cftub6qDJLcB9BpsvLPf0AJ6vT9qZ6Xvcdw-lgweaUOaEsmTrxPQ4y08kElbRkJNLan9vCGU_iX7NnedPPixhawSzg3K57kzQj4CtMJdJySFb0jqXw8zo6N/s400/CE3_adventtivirret.jpg" width="162" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näytteitä adventtivirsistä</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Mielenkiintoinen löytö oli myös Jaap Geraedtsin säveltämä <i>Mies tänne saapui </i>(san. Huub Oosterhuik) alkuperäisessä muodossaan. Se edustaa hieman uudempaa, kirpeämpää musiikillista ilmaisua - lähinnä ns. vääräbasso-soinnutusta.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Muita adventtiajan lauluja ovat tutut <i>Saavu, Immanuel</i> (sov. J.S. Bach), Praetoriuksen Laulakaa, portit aukaiskaa (Psallite), <i>Oi saavu jo, Immanuel</i> kahtena eri sovituksena (Thomas Hellmore ja Tuomo Nikkola) sekä muutamia muita, lähinnä vanhempia koraalityyppisiä lauluja.</div>
<div>
<br /></div>
<h3>
II - Jouluosio (kristilliset joululaulut)</h3>
<div>
Ensimmäiseen jouluosioon on koottu kristillistä joulunsanomaa sisältäviä lauluja - eli niitä lauluja, joissa joulu käsitetään ennen kaikkea Kristuksen syntymäjuhlana ja joissa se on keskiössä. Virsikirjamme jouluvirret ovat runsaasti edustettuina. Useammasta niistä löytyy myös vaihtoehtoiset sovitukset: Ulkomaisella sovituksella voi olla tällöin kotimainen vastine, vanhalla sovituksella voi olla uudempaa tyylikautta edustava vastine. Sävelmän melodia saattaa myös varioida sovitusten välillä, sillä virsien sävelmämuodot ovat muuttuneet useasti aikojen saatossa. Vähintään toiseksi on pyritty löytämään sellainen sovitus, jonka sävelmämuoto on sama kuin virsikirjassamme.</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGLAwxvkrqfvfoLTTivnZL3fWKo-OVafaNWVGbbOmZiVkLuNWCHEURsKAqTSnxMy4ZDToCbs-YRIMz9wBtx_Xnzs5l2EGl4f9KWB9qW8z8pHcr2gJw1zJAu_j_xcSiFvjS66n2kpveHU7d/s1600/CE3_jouluvirret_variointi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGLAwxvkrqfvfoLTTivnZL3fWKo-OVafaNWVGbbOmZiVkLuNWCHEURsKAqTSnxMy4ZDToCbs-YRIMz9wBtx_Xnzs5l2EGl4f9KWB9qW8z8pHcr2gJw1zJAu_j_xcSiFvjS66n2kpveHU7d/s400/CE3_jouluvirret_variointi.jpg" width="161" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näytteitä vaihtoehtoisista sovituksista ja sanoituksista</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Yllä olevassa kuvassa näkyy kolme vaihtoehtoista satsia ensin virteen 16 <i>Jeesus Kristus meille nyt. </i>Varhaisin niistä saksalaisen Melchior Vulpiuksen (1570-1615) soinnuttamana on identtinen virsikirjan sävelmämuodon kanssa. Toisena vaihtoehtona hieman myöheisempi Heinrich Weldin pelkistetty sovitus ja kolmantena barokin aikakautta edustavan Johann Sebastian Bachin (1685-1750) koraalisovitus.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Toisena esimerkkinä on kolme erilaista vaihtoehtoa virteen 20 <i>Kaikki kansat riemuitkaa. </i>Kyseisen virren lisäksi myös jokaisessa sovituksessa on eri käännös, niinpä laulut on nimetty myös eri tavoin. Tekstin pohjana on vanha keskiaikainen latinankielinen joululaulu <i>Resonet in laudibus</i>. Varhaisimmissa, saksalaisen Leonhart Schröterin (1532-1601), samoin kuin myös Erhard Bodenschatzin (1576-1636) sovituksissa osa vanhasta laulukäännöksestä on jätetty myös laulettavaksi latinaksi. Saksansuomalaisen Rikhard Faltinin (1835-1918) sovitus edustaa uudempaa, tosin meidän näkökulmastamme edelleen varsin perinteistä soinnutusmaailmaa.<br />
<br />
Muutoinkin saksalaiset protestanttiset jouluvirret ja -koraalit ovat hyvin edustettuina. Esimerkkeinä voisi mainita tuttuakin tutummat Franz Gruberin (1787-1863) <i>Jouluyö, juhlayö</i>, Michael Praeotoriuksen (1571-1621) <i>Tuo armon valkokyyhky/On ruusu Iisain juuren</i>, sleesialaisen kansansävelmän <i>Toivioretkellä</i> ('Maa on niin kaunis') ja kansansävelmät <i>Kristus, poika Daavidin;</i> <i>Kun joulu valkeneepi</i> sekä <i>Maria, Herran piikanen</i>. Tunnetuista sovittajista J. S. Bachilta tutut joulukoraalit <i>Mä seimes ääreen seisahdun</i> ja <i>Oi Jeesus, lapsi armainen</i>, Carl Riedelin (1827-1888) sovitukset kahteen vanhaan böömiläiseen joululauluun <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=7eOUqsTQR1g" target="_blank">Maa ja taivas iloitkoon</a></i> sekä <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=uDFOX3MeFMM" target="_blank">Saapukaa, paimenet</a>, </i>sekä Max Regerin (1873-1916) kuorosovitukset Karl Neunerin <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Ar7LMAWan3g" target="_blank">Paimenten kehtolaulu</a></i>un ja kansansävelmään <i>Ken kuullut on laulua enkelien,</i> joka ei olekaan tällä kertaa se Mainzer Cantual (1605) -kokoelman tuttu sävelmä!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqqAyYgKnyDtI-HCMziA85Y9mGxmSjD5stuCSgouzHYVTPwMYy_inkRl-q9h-HUfKRsf4jxEIXTEDESuNTsd_HB0EmMkBWXfR1VnAhyphenhyphenHD2Qcg2P4C5DNu55KEkFjoLUR9EqOFh55ksEVqV/s1600/CE3_ken+kuullu+on.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="264" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqqAyYgKnyDtI-HCMziA85Y9mGxmSjD5stuCSgouzHYVTPwMYy_inkRl-q9h-HUfKRsf4jxEIXTEDESuNTsd_HB0EmMkBWXfR1VnAhyphenhyphenHD2Qcg2P4C5DNu55KEkFjoLUR9EqOFh55ksEVqV/s640/CE3_ken+kuullu+on.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Saksalainen kansansävelmä <i>Ken kuullut on laulua enkelien</i> Max Regerin kuorosovituksena.</td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
<div>
Saksalaisen protestanttista perua olevien virsien lisäksi kokoelmassa on toki myös kotimaisia virsiä. Jean Sibeliuksen (1865-1957) rakastetun jouluvirren 31 <i>Ei valtaa, kultaa, loistoa</i> yhteydessä on totta kai myös vanhempi käännös <i>En etsi valtaa, loistoa</i>, jota edelleen kaikkein mieluimmin laulun yhteydessä käytetään. Armas Maasalon kaunis sävelmä virteen 32 <i>Me lapset pienet riennämme</i> on kokoelmassa alkuperäisessä muodossaan.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kansantoisinnoista voisi mainita Leevi Madetojan sovituksen virteen 24 <i>Kas, yöllä paimenille</i> ja Ilmari Krohnin sovituksen Vilhelm Anttilan virsisävelmään <i>Oi armon lähde autuas</i> (Vk 26).</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Toisinaan on hankala määrittää laulun alkuperäismaata, sillä esimerkiksi monet saksalaisten säveltäjien laulut ovat päätyneet osaksi englanninkielistä joululauluperintöä, kuten riemukkaat ylistyslaulut <i>Enkellaulu kaikuu nyt</i> (säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy) ja <i>Riemuitse, tytär Siionin </i>(säv. Georg Friedrich Händel). Händelin sävelmäksi on luultu myös William Holfordin säveltämää laulua <i>Riemuita saa</i>.</div>
<div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7p7iuO_myZC3yuLLNs840e4-xG4m_QTYQFSgRG-yP4EYxHrxkrGJ_Xx53uBxrZJcPShmJl8-cr7EJGliTnLnq2By7mU_hDFXsK7hFj_fhZdSk83hLMoXcKnYBkLUPby97tb6Uyt0tMrlN/s1600/ce3_riemuita+saa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7p7iuO_myZC3yuLLNs840e4-xG4m_QTYQFSgRG-yP4EYxHrxkrGJ_Xx53uBxrZJcPShmJl8-cr7EJGliTnLnq2By7mU_hDFXsK7hFj_fhZdSk83hLMoXcKnYBkLUPby97tb6Uyt0tMrlN/s640/ce3_riemuita+saa.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">G. F. Händelin sävelmäksi luultu William Holfordin <i>Riemuita saa</i>.</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div>
Laulujen taustoihin uppoutuessani sain tietää, että Mendelssohnin laulu Enkellaulu kaikuu nyt ('Hark! The Herald Angels Sing') on itseasiassa sävelletty kantaattiin <i><a href="http://imslp.org/wiki/Festgesang_zum_Gutenbergfest,_WoO_9_(Mendelssohn,_Felix)" target="_blank">Festgesang zum Gutenbergfest</a>, </i>WoO 9, jonka toisen osan pääteemana kuullaan tämä kuorojen joululauluna tunnettu sävelmä. Englantilainen muusikko William Hay Cummings sijoitti sävelmän <i>Hark! The Herald Angels Sing</i> -tekstiin ja sovitti sen kuorolle Mendelssohnin mieskuoro/orkesteriosuuden pohjalta. Alkuperäinen lauluteksti ('<i>Vaterland, in deinen Gauen...')</i> ei liity jouluun millään tavoin.<br />
<br />
Toinen mielenkiintoinen löytö oli amerikkalaisen Jonathan Edwards Spilmanin (1812-1896) kauniin joululaulun <i>Nyt kaukana seimessä</i> (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=yM3DS8gaca0" target="_blank">'<i>Away in a Manger</i>'</a>), joka ei ole myöskään alkuperältään joululaulu, vaan se on Robert Burnsin tekstiin <i><a href="https://dspace.sunyconnect.suny.edu/bitstream/handle/1951/63606/SMUS%20568.pdf?sequence=1&isAllowed=y" target="_blank">Flow gently, sweet Afton</a></i> sävelletty yksinlaulu-balladi. Alkuperäisen sävellyksen sisältämä välitaite on jäänyt pois joululauluversiosta. Spilmanin sävelmästä tunnetaan myös useita, pienissä määrin toisistaan poikkeavia versioita (kuten apoggiaturat ja välisävelet melodiankuljetuksessa)<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipmzkd-cnri-kOM9xXM_B_DOrfOV3jg8m_UHFuPCVj3iNFYAB_Q5mvuDDETn4tLLtId4oqXJL8keVX4Dr8Mdj357QzVFYeGJa2-hkLMw5hmdTXON4OYK3N5nmCo8jIWN_nZLEdyUa-HMLR/s1600/ce3_spilman_away.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="230" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipmzkd-cnri-kOM9xXM_B_DOrfOV3jg8m_UHFuPCVj3iNFYAB_Q5mvuDDETn4tLLtId4oqXJL8keVX4Dr8Mdj357QzVFYeGJa2-hkLMw5hmdTXON4OYK3N5nmCo8jIWN_nZLEdyUa-HMLR/s640/ce3_spilman_away.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">Spilmanin <i>Nyt kaukana seimessä ('Away in a Manger')</i> ei ole alkuperältään joululaulu.</span></td></tr>
</tbody></table>
Samainen tuntemattomaksi jääneen tekijän <i>Away in a Manger</i> -teksti on innoittanut monia muitakin englanninkielisen alueen laulusäveltäjiä. Kokoelmaan on niistä otettu mukaan James R. Murrayn <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=3kY7EKr0Gt8" target="_blank">Ei kehtoa hällä</a></i> (suom. tuntematon), William J. Kirkpatrickin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=XhV07BlG0q0" target="_blank"><i>Vastasyntynyt Jeesus</i> (<i>'Vain seimi niin köyhä...</i>')</a>, jonka tunnettu suomennos on Kyllikki Solanterän. Samaan suomennokseen pohjautuu myös <a href="https://www.youtube.com/watch?v=f5FcwysWfDw" target="_blank">normandialainen kansansävelmä</a>, joka on kokoelmassa brittiläisen Reginald Jacquesin (1894-1969) sovittamana.<br />
<br />
Muita suosittuja englanninkieliseen joululauluperinteeseen kuuluvia lauluja ovat <i>Ah, iloitkaatte ystävät (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=FlfHyb397VY" target="_blank">God Rest Ye, Merry Gentlemen</a>), Ensimmäinen joulu (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=tzZES8c6FcI" target="_blank">The First Noël</a>), Oi Betlehem, sä pienoinen (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=LRuXdOb6TrA" target="_blank">O Little Town of Bethlehem</a>), Jeesuslapsen kehtolaulu (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=QIvH5GdY4JE" target="_blank">Coventry Carol</a>), Tallin seimen luona (Once in the Royal City of David), Kirkas jouluyö (It Came upon a Midnight Clear</i>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=m71c9p9a1dA" target="_blank">1. Willis</a> ja <a href="https://www.youtube.com/watch?v=FOwFJVvs8Z0" target="_blank">2. Trad./Sullivan </a><i>), Keskitalvi synkkä (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=gFca8sTbbkg" target="_blank">In the Bleak Midwinter</a>)</i> ja niin edelleen muutamia keskeisiä mainitakseni.<br />
<br />
<i>Chorus Ecclesiae 3</i> -kokoelmaan on koottu monia siellä täällä hajallaan olleita suomennoksia englanninkielisiin joululauluihin. Yksi mielenkiintoisimmista on Niilo Rauhalan laatima suomennos alunperin baskilaiseen joululauluun <i>Gabrielin viesti ('Birjina gaztettobat zegoen)</i>, jonka on sovittanut Edgar Pettman (1866-1943). Se on tullut tunnetummaksi englanninkielisenä lauluna <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=TXebZRQ81bg" target="_blank">Gabriel's Message</a></i>.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1J4BhDKJUAcfcbWNizsAGNJKtuxNQBKJjzpFVIwvM8UgdoB252UIFqOZocfro_zvruQ47W-HcxLxt7CP2439y2oGlzzYpwQjNs0I947XA-XFJBVmnOHUKXdajD9EN665KpVjVWol7d08z/s1600/CE3_Gabrielin+viesti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="246" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1J4BhDKJUAcfcbWNizsAGNJKtuxNQBKJjzpFVIwvM8UgdoB252UIFqOZocfro_zvruQ47W-HcxLxt7CP2439y2oGlzzYpwQjNs0I947XA-XFJBVmnOHUKXdajD9EN665KpVjVWol7d08z/s640/CE3_Gabrielin+viesti.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">Baskilainen kansanlaulu <i style="text-align: start;">Gabrielin viesti ('Birjina gaztettobat zegoen)</i> löytyy kokoelmasta Niilo Rauhalan suomentamana.</span></td></tr>
</tbody></table>
Hyvin kaunis ja kaihoisa laulu kertoo enkeli Gabrielin ja Marian välisestä intiimistä keskustelusta. Siitä, kuinka Gabriel ilmoittaa Marialle hänen tehtävästään tulla siunatuksi äidiksi ja synnyttää Immuel, Kristus, Korkeimman Poika, ja kuinka Maria ottaa tehtävänsä nöyrästi vastaan.<br />
<br />
Riemullisempi sävyltään on englantilaiseen kirkkosävelmään pohjautuva <i>Nyt riemuitkaa, kristityt (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=K3aZWPw5wh0" target="_blank">The Gallery Carol</a>),</i> jonka suomennos, aiemmin julkaisematon, on Petri Koivusalon käsialaa.<br />
<br />
Vielä mainitsemisen arvoisia ovat englantilaisen säveltäjän Ralph Vaughan Williamsin sovitukset kolmesta englantilaisesta joululaulusta <i>On jouluyö ja laulu soi</i> (<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=1PXyKlLT-so" target="_blank">Sussex Carol</a></i>), <i>On totuus tullut maailmaan</i> (<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=sUfcUreoZPw" target="_blank">The Truth from Above</a></i>) ja <i>Nousen valkenevaan</i> (<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=GVEFRRsckns" target="_blank">All in the Morning</a></i>). Näihin kolmeen lauluun suomennokset ovat laatineet Ilkka Kuusisto (kaksi ensin mainittua) ja Sakari Jormakka.<br />
<br />
Ranskalainen joululauluperinne (Noël) on Suomessa jäänyt saksalaisen ja englantilaisen varjoon. Tunnetuimmat laulut lienevät <i>Kuului laulu enkelten/Suloäänet enkelten (Les Anges dans nos Campagnes)</i> ja <i>Heinillä härkien kaukalon (Entre le Boeuf et l'Âne gris)</i> sekä loppiaisteemaan liittyvä <i>Kolmen kuninkaan marssi (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=Xhm4aJX6A7Y" target="_blank">La marche des rois</a>)</i>. Molemmat ensiksi mainitut löytyvät <i>Chorus Ecclesiae 3</i> -kokoelmasta sekä ranskalaisen François-Auguste Gevaertin (1828-1908) <a href="https://www.youtube.com/watch?v=z0yhJmlFOQE" target="_blank">sovituksina</a>, että myös suomalaiseen korvaan tutumpina versioina.<br />
<br />
Muita kokoelmaan sisältyviä, Ranskassa hyvin tunnettuja joululauluja ovat keskiajalta peräisin oleva <i>Tulkaa koolle kaikki (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=xMe-XMmGKcI" target="_blank">Noël nouvelet</a>) </i>kahtena eri sovituksena (ranskalainen ja kotimainen), kauniin kaihoisa, laulunäytelmäksikin sopiva, <i>Matkalla</i> (<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=eDaxqRXYx5k" target="_blank">Nous voici dans la ville</a></i>) ja onpa mukana vielä <i>Tässä tallissa</i> (<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=U1M9q7P5UYI" target="_blank">Dans cette étable</a></i>) Charles Gounod'n (1818-1893) sekakuorolle sovittamana.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic4P-0scGsqbMt-DK7pUYtsOwjSOxxOd8ERqBw_JScmdttVjdSNrY7wGTd9_JIp7OSYENPwBL8O00kn158OoeTPHdOPiVEfuJrudrJh52z4C4afwFxQamqUF5DFWm55c4Lw18s_PL0KLbj/s1600/CE3_dans+cette+etable.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="244" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic4P-0scGsqbMt-DK7pUYtsOwjSOxxOd8ERqBw_JScmdttVjdSNrY7wGTd9_JIp7OSYENPwBL8O00kn158OoeTPHdOPiVEfuJrudrJh52z4C4afwFxQamqUF5DFWm55c4Lw18s_PL0KLbj/s640/CE3_dans+cette+etable.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Charles Gounod'n sekakuorosovitus ranskalaisesta joululaulusta <i>Dans cette étable</i>, suom. Kare Valke.</td></tr>
</tbody></table>
Italialaisesta lauluperinteestä on mukana ainoastaan harvoja lauluja: Teodoro Cottraun (1827-1879) säveltämän <i>Pyhä Lucia (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=S7WtpYrM1dU" target="_blank">Santa Lucia</a>) </i>ja sisiliasta peräisin oleva <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=UlE6WkXOwdE" target="_blank">Oi sä riemuisa</a></i> (<i>O sanctissima), </i>jonka sovittajan, "M. Gabriellin", tausta on jäänyt mysteeriksi.<br />
<br />
Slaavilainen joululauluperintö on jäänyt ohuehkoksi Länsimaissa johtuen luultavasti kielimuurista. Muutama kaunis laulu on siltäkin kulttuurialueelta saatu mukaan kokoelmaan. Yksi tunnetuimmista puolalaisista kansansävelmistä on <i>Kristus syntyi meille</i> (<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=D4rc--LgU8o" target="_blank">Gdy się Chrystus rodzi</a></i>), joka on kokoelmassa Paavo Alanteen suomentamana ja Lauri Nurkkalan sovittamana. Vuorostaan ukrainasta peräisin on Vasyl Barvinskyn (1888-1963) sekakuorolle sekä sopraanosoololle sovittama ja Niilo Rauhalan sanoittama <i>Halki aikain kaikuu</i>. Pohjattoman kaunis ja kaihoisa laulu tunnetaan kotimaassaan nimellä <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=W6anVr0jln0" target="_blank">Що то за предиво</a> (Shcho to za Predivo)</i> [suom. 'Mikä on suuri uutinen']<i>. </i><br />
<br />
Kaunis ja melankolinen on ilmeeltään myös Pjotr Tshaikovskin (1840-1893) <i>Legenda (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=g9Y-Ud_ZqMo" target="_blank">Легенда</a>)</i>, jonka säveltäjä on itse sovittanut sekakuorolle omasta yksinlaulustaan. Ortodoksisesta kirkkolaulusta sävynsä ammentava laulu ei ole sisällöltään varsinainen joululaulu, mutta se on vakiintunut joulunajan ohjelmistoon.<br />
<br />
Toki mukana on myös yleensä Dmitri Bortnjanskin (1751-1825) nimiin laitettu vesperhymni Jubilate, joka lienee tutuin näistä slaavilaisista lauluista. Laulu ei ilmeisesti ole Bortnjanskin säveltämä, ei välttämättä edes venäläinen alkuperältään, vaikka laulun alkuperäinen otsikko onkin ollut "Venäläinen vesperhymni".<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcRY0_y204EYt52lZQ-oH8vwFnyuseMzap0euVtRMBDmiPL2FxfqcFo-GBbiTQNCBke6wcHvlSjQ6H2MlX2po96dbEnMD9evtytVN8qBKK4FRenLV-oIlxcoVFIlWvQXebVDrIcSHFeT5X/s1600/CE3_vesperhymni.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="333" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcRY0_y204EYt52lZQ-oH8vwFnyuseMzap0euVtRMBDmiPL2FxfqcFo-GBbiTQNCBke6wcHvlSjQ6H2MlX2po96dbEnMD9evtytVN8qBKK4FRenLV-oIlxcoVFIlWvQXebVDrIcSHFeT5X/s400/CE3_vesperhymni.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Virheellisesti Dmitri Bortnjanskin nimissä kulkeva laulu alkuperäisessä asussaan.</td></tr>
</tbody></table>
Pohjoismaisista, muista kuin suomalaisista, lauluista ei myöskään kokoelmaan tullut kovin laajaa otantaa. Ruotsista lähinnä kauniit Gustav Nordqvistin <i>Joulu, loisteesi luo</i> (<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=dbLKKGQ9NIU" target="_blank">Jul, jul, strålande jul</a></i>) ja Ivar Widéenin <i>Betlehemin tähti</i> (<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=F_mAAvEGJf4" target="_blank">Betlehems stjärna</a></i>) laulut. Tanskasta Niels W. Gaden (1817-1890) säveltämä <i>Sai Jeesus seimen vuoteekseen</i> (<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=FCTmz6exj18" target="_blank">Barn Jesus i en krybbe lå</a></i>) ja tanskalaisen virsirunoilija Hans Adolf Brorsonin sanoihin <i>Luo Betlehemin seimen</i> (<i>Her kommer, Jesus, dine små</i>) Eyvind Alnaesin (1872-1932) norjalaiseen kansansävelmään laatima kuorosovitus.<br />
<br />
Kotimaisten joululaulujen osasto on laaja. Kotimaisten virsien lisäksi kokoelmassa on yli 80 muuta suomalaista joululaulua. Tutuimpien kansansävelmien <i>Joulu, joulu tullut on, Joulupuu on rakennettu</i> ja <i>No, onkos tullut kesä</i> lisäksi kaikki suomalaisten joululaulujen kestosuosikit löytyvät kokoelmasta: <i>Joulun kellot</i> (x3), <i>Joulukirkkoon, Kun joulu on, On hanget korkeat, nietokset, Arkihuolesi kaikki heitä, Jouluhymni, Me käymme joulun viettohon, Tuikkikaa, oi joulun tähtöset</i> (x2), <i>Varpunen jouluaamuna ja Taas kaikki kauniit muistot </i>(x2). Samannimisiä lauluja saattaa tosiaan olla useampia, kuten <i>Joulun kellot -</i>laulusta tunnetaan P.J. Hannikaisen (<i>'Hiljaa, hiljaa helkkyellen'</i>), Armas Maasalon (<i>'Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa'</i>) sekä Lauri Parviaisen (<i>'Kuule kellot, rauhan kellot'</i>) sävelmät.<br />
<br />
Osa edellämainituista ovat saattaneet tulla tunnetuksi ensin pikemminkin yksinlauluina tai toisenlaiselle kuorotyypille, kuten mieskuoroille sävellettyinä lauluina. Moni tällainen sovitus tai muodostelma on poimittu säveltäjä ja musiikkipedagogi Olavi Pesosen toimittamasta kokoelmasta <i>Laulava kansa I-II</i> (1944-45), jossa on muiden laulujen lisäksi myös mittava joululauluosio. Usein nämä muodostelmat ovat uskollisia alkuperäisen sävellyksen harmoniamaailmalle.<br />
<br />
Muita tällaisia mielenkiintoisia uusia muodostelmia sekakuorolle ovat Juhani Pohjanmiehen alunperin yksinlauluna tunnettu <i>Joulurukous ('Oi joudu, joulurauha sydämiin')</i> ja duetto <i>Enkelien joululaulu ('Ylistäkää Jumalaa, taivas ja maa')</i>, Sirkka Valkola-Laineen kolmiääniselle diskanttikuorolle säveltämä <i>Lapsen joulurukous ('Sua, Jeesus, katsomaan')</i>, Taneli Kuusiston <i>Sä kansa, vaeltava pimeässä</i> sekä Heino Kasken <i>Mökit nukkuu lumiset</i>, kaksi viimeistä yksinlaulua Lauri Nurkkalan sekakuoromuodostelmina.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjo6v4vsY3eSXfbrQipVDIpDBF_lcL1dH_9ogXaM8cD8qPlrv-DoRQ-UjukNtVk4wBCNjtFQubKWRmI4KbWK9pRkgNA-d3nz1BRsQw-oXYRKLdaQ7-zJ0TXpL0Nq6m9aAkiaoFD4bHUq_DL/s1600/CE3_suomalaiset_1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjo6v4vsY3eSXfbrQipVDIpDBF_lcL1dH_9ogXaM8cD8qPlrv-DoRQ-UjukNtVk4wBCNjtFQubKWRmI4KbWK9pRkgNA-d3nz1BRsQw-oXYRKLdaQ7-zJ0TXpL0Nq6m9aAkiaoFD4bHUq_DL/s400/CE3_suomalaiset_1.jpg" width="160" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mm. seuraavat muodostelmat ovat uskollisia alkuperälleen.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Muutamia upeita sovituksia, joissa on hieman enemmän taiteellisia vapauksia (ainakin soinnutuksen osalta), löytyy mm. T. Ilmari Haapalaiselta: Juhani Pohjanmiehen <i>Tule rakkaus ihmisrintaan</i>, Tauno Satomaalta: Jaakko Linjaman <i>Päällä synnin maan</i>, Lauri Nurkkalalta: Pekka Simojoen <i>Jouluyön hymni </i>-lauluihin jne.<br />
<br />
Toki Chorus Ecclesiae 3 sisältää myös upeita kotimaisia joululauluja, jotka on varta vasten sekakuorolle sävellettyjä. Tällaisia ovat Leevi Madetojan <i>Seimeen syntynyt</i>, Jean Sibeliuksen <i>Nyt seimelle pienoisen lapsen</i>, P. J. Hannikaisen laulut <i>Kautta tyynen, vienon yön</i> ja <i>Joulutähti</i>, sekä hänen poikansa Ilmari Hannikaisen ihana <i>Jeesuslapsi suloinen.</i><br />
<i><br /></i>
Uudempia sekakuorolle sävellettyjä lauluja kokoelmassa ovat Jaakko Linjaman <i>Jeesus, kunniasta</i>, Einojuhani Rautavaaran <i>Marjatan jouluvirsi</i>, Ilkka Kuusiston <i>Vuotaa armo, taivaan ilo</i>, Asko Rautioahon <i>Betlehem</i>, Raimo Tanskasen <i>Jeesuksen seimellä</i>, Pekka Syrjäniemen <i>Taivaan viesti, </i>Jari Linjaman <i>Betlehemin yö,</i> Heikki Liimolan kolme laulua sekä Tuomo Nikkolan kaksi laulua muutamia mainitakseni.<br />
<br />
Myös mieskuorojen myötä tutuiksi tulleet ihastuttavat laulut Teuvo Hakasalon <i>Jouluyönä ('Koristeissaan kiiltää kuusi')</i> ja Ilkka Aaltosen <i>Maailma jääkukkien takana </i>ovat nyt saatavilla sekakuorolle kokoelman myötä.<br />
<br />
Kokoelman sisältämistä lauluista ja sovituksista riittäisi lopputtomasti kerrottavaa ja esiteltävää. Parhaiten tähän joululaulujen superkokoelmaan pääsee tutustumaan hankkimalla se itselleen.<br />
<br />
<br />
<span style="color: #444444;">Chorus Ecclesiae 3 - Hartaita joululauluja sekakuorolle a cappella (Bells Publishing Oy, 2016)</span><br />
<span style="color: #444444;">256 sivua. ISMN 979-0-706348-49-0</span><br />
<span style="color: #444444;">Hinta 36,00 €.</span><br />
<span style="color: #444444;"><br /></span>
<span style="color: #444444;">Bells Publishing Oy:n verkkokauppaan pääset <a href="https://www.bells.fi/product/105/chorus-ecclesiae-3---hartaita-joululauluja-sekakuorolle-a-cappella" target="_blank">tästä.</a></span><br />
<br />
<span style="color: #444444;">Huom! Blogissa linkitetyt musiikkinäytteet eivät sisällä välttämättä samoja sovituksia kuin kokoelmassa. Niiden tarkoituksena on esitellä sävelmää.</span><br />
<br />
<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-68288723612821917502016-03-31T01:36:00.004-07:002016-04-07T05:21:31.383-07:00Hengellistä kansanlauluperintöä - Siionin laulu 1: matka vieraalla maalla<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><span style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><a href="http://www.bells.fi/tuotteet/laulunuotit/yksinlaulut/siionin_laulu_1/" target="_blank"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXz8W1nB60h2dx2TDSSzmf2svHn_6Nhn8N47jZm5ci8Hin_Iqa0arNSZNuyfHNHlhfg-HYSgfI-mDPosH5xk57Kxdfr0g_YRBnPotbXKTW55qUoRqvkXZ9nJbC_FqQPhB4e-kEXMW-JTrJ/s640/Siionin+laulu+1_koko+potretti.jpg" width="504" /></a></span></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.bells.fi/tuotteet/laulunuotit/yksinlaulut/siionin_laulu_1/" target="_blank">Siionin laulu 1: matka vieraalla maalla (Bells, 2016) kolmelle eri äänenkorkeudelle (korkea, keskikorkea ja matala ääniala)</a></td></tr>
</tbody></table>
Kuluvana vuonna tulee täyttyneeksi 100 vuotta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskari_Jussila" target="_blank">Oskari Heikki Jussilan</a> (1888-1955) toimittaman <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Siionin_laulut" target="_blank"><i>Siionin laulut</i></a> -kokoelman ensijulkaisusta.<br />
<i><br /></i>
<i>Siionin laulu 1: matka vieraalla
maalla</i> -kokoelma sisältää 53 yksinlaulu- ja duettosovitusta ev. lut. kirkon herätysliikkeiden lauluperinteeseen kuuluvista hengellistä lauluista.<br />
<br />
Laajemminkin tunnetut laulut ovat olleet erityisesti lestadiolaisen herätysliikkeen käytössä ja valtaosa löytyy edelleen <i>Siionin laulut</i> ja <i>Siionin matkalaulut</i> -kokoelmista, kuten myös esikoislestadiolaisten <i>Virsikirja ja hengellisiä lauluja</i> -kokoelmasta.<br />
<br />
<br />
Kokoelmaan on poimittu monia vakiintuneita laulusovituksia, mutta se sisältää<em> </em>myös runsaasti uusia yksinlaulu- ja duettosovituksia. Kaikkien
sovitusten säestysosuudet voidaan soittaa pianolla tai uruilla,
joissakin saatetaan tarvita lisäksi myös jotain muuta soitinta: huilua,
viulua tai selloa.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUEd3C__aFaxv2vGVD7RTwvxe1H5_sRS4T7GFxkfOme6dI6kt2UAS8EXw18o9_eK9O4UatsLfVoH7EJDKGhgwL5anHm2BSKXd4he0CNOuoqdHSgbYOgvxcAnJCW1X94q6AfiCcVWSs5GvX/s1600/On+lepopaikka.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="379" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUEd3C__aFaxv2vGVD7RTwvxe1H5_sRS4T7GFxkfOme6dI6kt2UAS8EXw18o9_eK9O4UatsLfVoH7EJDKGhgwL5anHm2BSKXd4he0CNOuoqdHSgbYOgvxcAnJCW1X94q6AfiCcVWSs5GvX/s640/On+lepopaikka.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näyte laulusta <i>On lepopaikka suloinen</i> (Trad., sov. Risto Ainali)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Monet kokoelman lauluista kuuluvat edelleen lestadiolaisen lauluperinteen ydinlauluihin:</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<i>On lepopaikka suloinen, Jo nouse pilvi verinen, Mä katselen Golgatalle päin, Oi Jumalan', kuink' iloitsen, Tuo armon lasinen meri, Mä sydämestän' nähdä halajan, Nosta silmät murheen maasta, Matkalla me oomme täällä, O mun köyhää sieluani, Jumalan rauhaa rinnassansa, Herra Jeesus verellänsä, On koti, jonne myrskyt maan, Ihana rauhanranta</i> jne.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kokoelmaan
valittujen sovitusten laulutekstit edustavat pääasiassa niiden
vanhoja, osin aivan alkuperäisiäkin muotoja, kuitenkin niin ettei laulettavuus kärsi epämääräisten ja vaihtuvien tavumäärien vuoksi.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Mikäli lauluja halutaan
esittää nykyisissä sanamuodoissaan, kokoelman loppuun laaditusta
luettelosta voidaan nähdä vastaavuus nykyisin käytössä olevien <em>Siionin laulut (1976, 2016)</em>, <em>Siionin matkalaulut</em> ja <em>Virsiä ja Hengellisiä lauluja</em> -kokoelmien laulunumeroihin. Lestadiolaisliikkeiden laulukirjojen lisäksi taulukosta löytyy myös viittaukset <i>Siionin kannel</i> -kokoelman laulunumeroihin.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<i>Siionin laulu 1: matka vieraalla maalla</i> -kokoelmassa on useita ev. lut. kirkon virsikirjasta löytyviä virsiä ja muita hengellisistä laulukirjoista tuttuja lauluja: <i>Ei laulamasta lakkaa</i> (Vk 337), <i>Kiitos sulle, Jumalani</i> (Vk 341), <i>On kaunis synnyinmaamme</i> (Vk 574) <i>Oi, katsohan lintua, Lammas oon mä Jeesuksen, Onpa taivaassa tarjona</i> ja <i>Kerran kauneimmin</i>.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1mgP2yBCDqUD8zmMubQqQ4cbQKf2uxl-Dr9cerLkfaLGvbo2V51lppFvPfXTRRXUP32c7-AyzJEYH68d3D-DHzPpKzedjP6d19NwQNcqSqr6O1HB3oK8fIsUqq1RmJMCUQsIEhW4RmdCu/s1600/Lammas+oon+ma+Jeesuksen.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="289" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1mgP2yBCDqUD8zmMubQqQ4cbQKf2uxl-Dr9cerLkfaLGvbo2V51lppFvPfXTRRXUP32c7-AyzJEYH68d3D-DHzPpKzedjP6d19NwQNcqSqr6O1HB3oK8fIsUqq1RmJMCUQsIEhW4RmdCu/s640/Lammas+oon+ma+Jeesuksen.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näyte laulusta<i> Lammas oon mä Jeesuksen</i> (Trad. Sov. Wolfgang Amadeus Mozart)</td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kokoelmassa on myös hyvin vanhoja lestadiolaisuuden piirissä syntyneitä lauluja, osa enemmän ja osa vähemmän nykyisin käytössä. Esimerkkinä Paavali Ervastin sanoittamat laulut <i>Oi Ylkä, Jeesus rakkahin</i> ja <i>Oi Jeesus, veljen' suloinen</i>.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2x4pvduNCeQR0Jabmz24vdThPdC3QQrgwF_-Gk4tpn7wxOC87_u7Wzw8_nc032O_FgU1Nq5bgi7unKFwvi9Idm7BL3QPbhq_8DByqSQfJ1RQyfu1TMuXM6XutsZhG7gCZITxeY2UXw6Ni/s1600/Oi+ylka+Jeesus.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="306" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2x4pvduNCeQR0Jabmz24vdThPdC3QQrgwF_-Gk4tpn7wxOC87_u7Wzw8_nc032O_FgU1Nq5bgi7unKFwvi9Idm7BL3QPbhq_8DByqSQfJ1RQyfu1TMuXM6XutsZhG7gCZITxeY2UXw6Ni/s640/Oi+ylka+Jeesus.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Näyte laulusta <i>Oi Ylkä, Jeesus rakkahin</i> (Trad. Sov. Juha Hakulinen)</td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Myöskään kansanedustaja, maanviljelijä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Leonard_Typp%C3%B6" target="_blank">Leonard Typpöä</a> (1868-1922) ei voida ohittaa puhuttaessa lestadiolaisesta lauluperinteestä. Hänen sanoittamiaan lauluja löytyy kokoelmasta useita: <i>Nosta silmät murheen maasta, Ah, autuasten maassa, Ei lakkaa kiitosääni, Ihana rauhanranta</i> ja <i>Jumalan rauhaan jälleen.</i></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Ensimmäisen Siionin laulut -kokoelman toimittaneen Oskari Heikki Jussilan kädenjälki näkyy myös tässä kokoelmassa. Hänen sanoittamiaan ja suomentamiaan laulutekstejä on useissa lauluissa: mm. <i>Oon lapsi Isän Jumalani</i>, <i>Etsimähän kadonnutta</i>,<i> Näin ristinpuussa riippuvan</i>, <i>Oi Jeesus rakas, milloin noudat sä</i> ja <i>Herran haltuun, veljet rakkaat.</i></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<i><br /></i></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kaikki sovittajat tuntevat läheisesti lestadiolaista lauluperinnettä, jopa kasvaneet sen parissa. Vanhimmat sovitukset ovat Lars Johan Gustav (Gösta) Stråhlen (1894-1965) laatimia. Hän kiersi aikanaan keräämässä kansankoraaleja ja hengellisiä lauluja kansan parissa. Keräämänsä aineiston pohjalta hän laati useita yksinlaulusovituksia, joita tästäkin kokoelmasta löytyy.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBlNA2dN5Hzp2WUL9FNZLcZzQ-LqGTkQTp0ILtl_9td5u3mbWXlX7WmdJV2x20fVUIkbfVmyhSwpUgyMYG7-UP2yfgf2dl96lH5HQVInRoOZNf9nk2ozXfFL2CufVtszq4g8QPgrMF1hg8/s1600/Siionin+laulu+1_keski.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="436" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBlNA2dN5Hzp2WUL9FNZLcZzQ-LqGTkQTp0ILtl_9td5u3mbWXlX7WmdJV2x20fVUIkbfVmyhSwpUgyMYG7-UP2yfgf2dl96lH5HQVInRoOZNf9nk2ozXfFL2CufVtszq4g8QPgrMF1hg8/s640/Siionin+laulu+1_keski.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Siionin laulu 1: matka vieraalla maalla - keskiäänelle (Bells, 2016)</td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kokoelma tarjoaa sopivaa ja
käyttökelpoista ohjelmistoa juhliin, jumalanpalveluksiin,
iltamusiikkeihin, sävelhartauksiin, kirkkokonsertteihin, kuin myös
kotimusisointeihin. Soveltuu tarvittaessa myös laulun opetuskäytössä,
löytyyhän kokoelmasta lauluja monen tasoiselle laulajalle.
Kotimusisointiin ja yhteislaulukäyttöön soveltuu parhaiten "matalalle
äänelle" -kirja (vihreät kannet).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/vgjIBwC02jg/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/vgjIBwC02jg?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-12373135665038384302015-11-18T12:49:00.005-08:002015-11-18T12:52:40.807-08:00Gretchen am Spinnrade - Margareta rukin äärelläSaksalaisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Johann_Wolfgang_von_Goethe" target="_blank">Johann Wolfgang von Goethe</a> (1749-1832) oli monilahjakkuus tai pikemminkin yleisnero. Häntä pidetään yhtenä saksankielisen kirjallisuuden merkittävämmistä hahmoista. Goethen kirjoittama runomuotoinen murhenäytelmä <i><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Faust_(Goethe)" target="_blank">Faust</a></i> kuuluu kiistattomasti maailmankirjallisuuden klassikoihin.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyukzNBmzYe_YZzO9pkkPMJDVZImtv20IKVMFxJb-jvZ5shuvG-JUouKKd965bOp7sXjquJbn2yRB2sF-7-_vMPiUh41dn3w1LBTyk2WDRK3WrIbV5jdqEjdtZrQYOAN-0PJ1KXuv_UQMK/s1600/JW_Goethe.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyukzNBmzYe_YZzO9pkkPMJDVZImtv20IKVMFxJb-jvZ5shuvG-JUouKKd965bOp7sXjquJbn2yRB2sF-7-_vMPiUh41dn3w1LBTyk2WDRK3WrIbV5jdqEjdtZrQYOAN-0PJ1KXuv_UQMK/s320/JW_Goethe.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Näytelmän päähenkilö Heinrich Faust on oppinut lääkäri, joka myy sielunsa ihmishahmossa ilmestyvälle paholaiselle Mefistofeleelle. Vastineeksi hän saa yliluonnollisia kykyjä ja tietoja elämänsä ajaksi. Näytelmään liittyy keskeisesti viaton ja kaunis Margareta (alkukielessä Gretchen), johon Faust aidosti rakastuu ja saa syvästi katumaan kauppaansa Mefistofeleen kanssa.<br />
<br />
<a name='more'></a><br />
<br />
<br />
Faustia esitetään edelleen teatterinäyttämöillä, mutta sen innoittamana on laadittu myös lukuisia sävelteoksia: orkesterimusiikkia, kantaatteja, oopperoita, kuoromusiikkia ja yksinlauluja.<br />
<br />
Yksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Franz_Schubert" target="_blank">Franz Schubert</a>in (1797-1828) tunnetuimmista yksinlauluista <a href="https://www.youtube.com/watch?v=IYfsjfCoyWM" target="_blank">Gretchen am Spinnrade, Op. 2 </a>on sävelletty lyhyeen otteeseen kyseisestä runonäytelmästä. Siinä rakastunut Margareta istuu rukkinsa ääressä uneksuen rakastamastaan miehestä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4XGJTBymcuuouam3OH94-OmdTImx4-T7_7Urf9kvav8oJxEqGioOgO4-ihLm8TpP5lsvNBUnbw0f5R9oeebkw7EWiaX2Hi3v4pyAZqVDT8vxDkwYXw8CI63KXSJyVFDfvbNS5_maBoZ9m/s1600/Gretcen+am+Spinnrade_suomennos.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4XGJTBymcuuouam3OH94-OmdTImx4-T7_7Urf9kvav8oJxEqGioOgO4-ihLm8TpP5lsvNBUnbw0f5R9oeebkw7EWiaX2Hi3v4pyAZqVDT8vxDkwYXw8CI63KXSJyVFDfvbNS5_maBoZ9m/s640/Gretcen+am+Spinnrade_suomennos.jpg" width="596" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Johann Wolfgang von Goethen runo suomennettuna</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Läpi koko laulun, välillä hieman muuntuen, piano-osuudessa rullaa nopea 1/16-kuvio. Schubert on mitä ilmeisemmin halunnut kuvata sillä rukin pyörän liikettä. Sen pyörinään välittyvät elävästi myös Margaretan mielenliikkeet laulun edetessä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg52FEQra2QWrAoQPsFaqmP0XUofQSb2t1Jl5BMt0rXOOZAq4ibhyphenhyphen8P5aYDG-RwBRT9lMMlPAWyuKxfJoXiSYhbUhEsdVL9_9k-cKCfVRQDK6Sr0zEUn6XQnDNxYiyYQOAtV3Y6615BSVoc/s1600/Gretcen_am_Spinnrade_alku.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="177" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg52FEQra2QWrAoQPsFaqmP0XUofQSb2t1Jl5BMt0rXOOZAq4ibhyphenhyphen8P5aYDG-RwBRT9lMMlPAWyuKxfJoXiSYhbUhEsdVL9_9k-cKCfVRQDK6Sr0zEUn6XQnDNxYiyYQOAtV3Y6615BSVoc/s640/Gretcen_am_Spinnrade_alku.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Laulu alkaa rukin pyörinää kuvaavalla pianoaiheella, jonka lomaan lauluosuus nopeasti liittyy.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Laulu alkaa sanoin "Meine Ruh' ist hin, mein Herz ist schwer" ('Rauhani on mennyttä, sydämeni on raskas'). Nämä sanat toistuvat useaan kertaan laulun aikana. Schubert on säveltänyt kohdan joka kerralla samalla tavoin toistuvaksi piano-osuutta myöten.<br />
<br />
Laulu on sävelletty d-molliin, joka kuvaa Margaretan tuskaista mielentilaa. Laulu etenee puoliväliin saakka sävellajin perustehojen mukaisesti, kunnes Margareta alkaa muistella rakastettuaan, jolloin sävy muuttuu äkillisesti lempeäksi F-duuriksi.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuhfOrCSgOmRaufjpjR4qHhHYb2-Rc-V1TU0On-oxWWQ0bQ6Isi6hOCcnJcaOHMrD-m57VlC1Yl86wimaPnvi8XuDGVhpzSMRm7ISP1C8AE1ayYx7mOVZld6vUH9RpiyerX11DlvvPP2Po/s1600/Gretcen_am_Spinnrade_Faust.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="174" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuhfOrCSgOmRaufjpjR4qHhHYb2-Rc-V1TU0On-oxWWQ0bQ6Isi6hOCcnJcaOHMrD-m57VlC1Yl86wimaPnvi8XuDGVhpzSMRm7ISP1C8AE1ayYx7mOVZld6vUH9RpiyerX11DlvvPP2Po/s640/Gretcen_am_Spinnrade_Faust.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Margareta muistaa rakastettuaan.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Margaretan sanat "Sein hoher Gang, sein' ed'le Gestalt" (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=IYfsjfCoyWM" target="_blank">kohdassa 1:45</a>) ('Hänen ylväs käyntinsä, hänen jalo hahmonsa') saa rukin pyörimään paljon lempeämmin, kunnes laulu saavuttaa dramaattisimman kohtansa "und ach, sein Kuss!" (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=IYfsjfCoyWM" target="_blank">kohdassa 2:14</a>)('ja ah, hänen suudelmansa!').<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzMuwIJ9KV1O9e3Ke4PahGGjQbuWxJ4OWMZPYwersGPTg4Nt9K-hsfzV5gKZw3dMugEn1-KoBG1ZQt-zkyWD1jMqLslqekKADOMZYa4SJMQ0omNi51UaVQ3ajHvLZTcGbyO2eXKLE0ofwj/s1600/Gretcen_am_Spinnrade_Kuss.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzMuwIJ9KV1O9e3Ke4PahGGjQbuWxJ4OWMZPYwersGPTg4Nt9K-hsfzV5gKZw3dMugEn1-KoBG1ZQt-zkyWD1jMqLslqekKADOMZYa4SJMQ0omNi51UaVQ3ajHvLZTcGbyO2eXKLE0ofwj/s640/Gretcen_am_Spinnrade_Kuss.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rukin pyörinä pysähtyy äkillisesti.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Rukin pyörinä seisahtuu siinä äkillisesti jatkuakseen taas hetken epävarmasti nykien, kunnes pyörinä palaa taas entisiin uomiinsa.<br />
<br />
Laulun epätoivoinen kiihkeys huipentuu lopussa, jossa Margareta laulaa "an seinen Küssen vergehen sollt''" (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=IYfsjfCoyWM" target="_blank">kohdassa 3:38</a>) ('hänen suudelmiinsa minun täytyisi menehtyä!')<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBTf5-MAa_XKsJuJyHeSWPSuvP6QHQuNKWI-8vkXBbNE_6p_mG0F4ozJ11x37JgHgrU6gw9ITPHLjDsx6V3rd1oeIyY_ESBnrssOGHlis_iCwlCaO4ikvWUNxrBwnnnDr7ZEwPXSKSPELz/s1600/Gretcen_am_Spinnrade_huipennus.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="228" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBTf5-MAa_XKsJuJyHeSWPSuvP6QHQuNKWI-8vkXBbNE_6p_mG0F4ozJ11x37JgHgrU6gw9ITPHLjDsx6V3rd1oeIyY_ESBnrssOGHlis_iCwlCaO4ikvWUNxrBwnnnDr7ZEwPXSKSPELz/s640/Gretcen_am_Spinnrade_huipennus.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Laulun musiikillinen huippukohta lopussa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kuin palaten karusti synkeään todellisuuteen, laulu loppuu samalla tavoin kuin alkaakin "Meine Ruh' ist hin, mein Herz ist schwer!" (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=IYfsjfCoyWM" target="_blank">kohdassa 3:50</a>)<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5AvBuf8dc4W2cy05DpzivRmH2L5R_bvrBDiMeeMCunnGwjM6yKOEp7Hxb67LL7nEQ8pveaOvaSr14SIxo78UJqVeyTMwiYGqXyOIBMqsdLiOp9CfWeWAb4nR6vqpEbKXFzgdK1UZ5Bu7n/s1600/gretchen-spinning-wheel.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="327" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5AvBuf8dc4W2cy05DpzivRmH2L5R_bvrBDiMeeMCunnGwjM6yKOEp7Hxb67LL7nEQ8pveaOvaSr14SIxo78UJqVeyTMwiYGqXyOIBMqsdLiOp9CfWeWAb4nR6vqpEbKXFzgdK1UZ5Bu7n/s400/gretchen-spinning-wheel.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Margareta ja rukki</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-88362368388903839762015-10-30T15:32:00.003-07:002015-10-30T15:34:55.935-07:00Pyhäinpäivänä - AllerseelenSaksalaista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Richard_Strauss" target="_blank">Richard Straussia</a> (1864-1949) voisi luonnehtia säveltäjänä myöhäisromantikoksi. Hän sävelsi hyvin kaunista tonaalista musiikkia ajalla, jolloin useat modernit suuntaukset hallitsivat säveltaiteen kenttää.<br />
<br />
Strauss avioitui laulajatar Pauline de Ahnanin (1863-1950) kanssa. Ehkä osittain tämän vuoksi Strauss sävelsikin varsin laajan yksinlaulutuotannon, noin 170 yksinlaulua, joiden joukossa on myös runsasaasti orkesterisäestyksellisiä lauluja. Straussin yksinlaulut kuuluvat keskeisesti saksankielisen liedin perusohjelmistoon.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLAfn11-ejxUhoGBXuKx4x5ar8GJ76YmVCke3QiwoLG-DFuGczNL_1ssOf8m_U5j0Oa7i5UFqpHvws6dHoPRL6YxCGO2t9ALANdoxphqO2Cm4bETk3ULfsZqUQ2GEB5P84NUkC7VVULN6D/s1600/Richard+Strauss.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLAfn11-ejxUhoGBXuKx4x5ar8GJ76YmVCke3QiwoLG-DFuGczNL_1ssOf8m_U5j0Oa7i5UFqpHvws6dHoPRL6YxCGO2t9ALANdoxphqO2Cm4bETk3ULfsZqUQ2GEB5P84NUkC7VVULN6D/s320/Richard+Strauss.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Richard Strauss (1864-1949)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Yksi Richard Straussin tunnetuimmista yksinlauluista on sävelletty <a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Hermann_von_Gilm_zu_Rosenegg" target="_blank">Hermann von Gilmin</a> (1812-1864) runoon <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ICR5uVAx5yg" target="_blank">Allerseelen</a> ('Pyhäinpäivänä').<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW_xKpY10k-bNpfYp0Cl0XGzlVXBA13A481ArEToEmb2uLhmQ6wB2anIe2w8wyKi51sgwNkPXf2uaEaQKb0S7JvNLk1bRIoGOqWRHJ3pBeVqUUEhaUCcBTSnnLEPJa7v4fZY-QAFH8N1bT/s1600/Allerseelen_suomennos.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="352" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW_xKpY10k-bNpfYp0Cl0XGzlVXBA13A481ArEToEmb2uLhmQ6wB2anIe2w8wyKi51sgwNkPXf2uaEaQKb0S7JvNLk1bRIoGOqWRHJ3pBeVqUUEhaUCcBTSnnLEPJa7v4fZY-QAFH8N1bT/s640/Allerseelen_suomennos.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hermann von Gilmin runo Allerseelen suomennettuna</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<a name='more'></a><br /><br />
Runo tai laulu ei ole millään tavoin hengellinen eikä edes kovin harras sisällöltään. Pikemminkin se kertoo kauniin kipeästä muistosta ja kaihosta, jonka kuolleiden muistopäivä kukitettuine hautoineen herättää. Runon kertoja muistelee menneisyyden kaunista toukokuista hetkeä, jolloin asiat olivat vielä hyvin: puhuttiin rakkaudesta, pidetiin kädestä ja vaihdettiin suloisia katseita - ne ovat nyt jääneet, mutta kaipaus on jäänyt elämään.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdms_B9PqGsB3f6cdqr6a0124kHSOkuN2t_23xnOjc-3LIOk9IcO702eTEKHMKb9IbZemWQ-6bIZ5bU7jqst2QjfWD4QuUPQosBBj1cBZC27IvVlzsHAgt6l1EE7CjlP0DYtbT_LT_uYuh/s1600/Strauss_Allerseelen_alku.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="438" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdms_B9PqGsB3f6cdqr6a0124kHSOkuN2t_23xnOjc-3LIOk9IcO702eTEKHMKb9IbZemWQ-6bIZ5bU7jqst2QjfWD4QuUPQosBBj1cBZC27IvVlzsHAgt6l1EE7CjlP0DYtbT_LT_uYuh/s640/Strauss_Allerseelen_alku.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Richard Strauss: Allerseelen, Op. 10 No. 8 -alkutahdit</td></tr>
</tbody></table>
Laulu alkaa (alkuperäissävellajissa) valoisasti Es-duurissa, mutta moduloi jo alkusoiton aikana c-molliin. Laulu ei kulje missään vaiheessa kovin synkissä mollisävyissä, vaan enemmin kaihoisissa. Runossa toistuvat sanat "Wie einst im Mai" ('kuten kerran toukokuussa') kolme kertaa. Joka kerralla Strauss alleviivaa niitä moduloimalla äkillisesti duuriin. Laulun musiikillinen nousukiito alkaa kohdassa "Ein Tag im Jahr ist ja den Toten frei" saaden huipennuksensa lauseissa "Komm an mein Herz, daß ich dich wieder habe" ('tule sydämeeni, niin että saan sinut jälleen'). Sen jälkeen laulu moduloi levollisesti Es-duuriin, johon laulu päättyy.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLS0l5J414qAlrVEdrseENuCne8QkgiJ0jrcuGBtjJ01wobXh3HPHlHcxOZCOWwQeUVYzlnN_6FNmaYvSDEN_lkI9fi1arjHj8DD7ZFmNeVdbeirKcualEpEl8x_PLTUeKA9B0A8XB38Tp/s1600/Heino+Kaski.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLS0l5J414qAlrVEdrseENuCne8QkgiJ0jrcuGBtjJ01wobXh3HPHlHcxOZCOWwQeUVYzlnN_6FNmaYvSDEN_lkI9fi1arjHj8DD7ZFmNeVdbeirKcualEpEl8x_PLTUeKA9B0A8XB38Tp/s320/Heino+Kaski.jpg" width="220" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Heino Kaski (1885-1957)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Samainen runo löytyy myös edesmenneen suomalaisen säveltäjän<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Heino_Kaski" target="_blank"> Heino Kasken</a> (1885-1957) säveltämänä. Heino Kaski tunnetaan parhaiten pienimuotoisesta musiikista: pianominiatyyreistään, kuoro- ja yksinlauluistaan. Kaski on oletettavasti säveltänyt laulun <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarni_Kouta" target="_blank">Aarni Koudan</a> (1884-1924) suomentamaan tekstiin "Pyhäinpäivänä". Harvemmin kuultu lauluteksti kuuluu seuraavasti:<br />
<br />
<h4>
<strong>Pyhäinpäivänä</strong>
</h4>
Reseedat tuoksuvaiset pöytään kanna,<br />
ja syksyn viime kukka punainen,<br />
mun rakkaudesta vielä haastaa anna<br />
kuin kerran aikaan menneen keväimen.<br />
<br />
Puristaa kättäsi suo minun salaa,<br />
jos joku näkisikin, säiky en.<br />
Suo mulle katse, joka hehkuu, palaa<br />
kuin kerran aikaan menneen keväimen.<br />
<br />
Nyt haudat hehkuu kukin loistavaisin,<br />
yks päivä vuodessa on kuolleiden:<br />
käy luokseni, sun että omistaisin<br />
kuin kerran aikaan menneen keväimen.<br />
<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-83198959095749204912015-10-22T13:32:00.004-07:002015-10-27T03:08:57.185-07:00Toivo Kuulan yksinlaulut - Paimenet Op. 29a No. 3<i><span style="color: #666666;">Kaksi paimenta karjoja metsään vie,</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">kaksi paimenta torvea soittaa,</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">niin vilvas on metsolan vihreä tie,</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">uni pienen paimenen voittaa.</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;"><br /></span></i>
<i><span style="color: #666666;">Sinipiikojen karkelo keinutti pois</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">sen paimenen korpien syliin,</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">ja on kuni toisen soitto nyt sois</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">yhä kaipuuta suuriin kyliin.</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;"><br /></span></i>
<i><span style="color: #666666;">Yksi illalla soittavi torvea vain,</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">yksi karjoja kotiin huhuu.</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">Sen toisen korvahan korpi ain</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">niin outoja unia puhuu.</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;"><br /></span></i>
<i><span style="color: #666666;">Sen huilussa metsien houkutus soi,</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">sinipiiat on silmien eessä.</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">Hoi, paimenta hoi, hoi, hoi,</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;">eksynyt paimen, kylä etsivi silmät veessä.</span></i><br />
<i><span style="color: #666666;"><br /></span></i>
<br />
Toivo Kuulan (1883-1918) myöhäisempään yksinlaulutuotantoon kuuluu Eero Eerolan (1884-1939) tekstiin sävelletty "Paimenet" (1915). Paimenet on pitkälinjainen ja dramaattinen laulu, joka vaatii esittäjältään myös paljon äänivaroja ja pitkälle harjaantunutta laulutekniikkaa. Sävellysluonnokset viittaavat hyvin korkeaan sävellajiin, gis-molliin, mutta laulu julkaistiin kuitenkin alunperin f-mollissa.<br />
<br />
<a name='more'></a><br />
<br />
Alkuperäissävellajissaan laulu on ehdottomasti korkean äänen (sopraano, tenori) lauluja. F-mollissa laulu soveltuu yhä korkeille äänille, mutta myös mezzosopraanoille ja baritoneille, joilla on hyvät ja voimakkaat ylä-äänet.<br />
<br />
Laulu ei ole musiikillisessa mielessä, kuten ei myöskään tekstinsä osalta, mitenkään erityisen helppotajuinen. Pikemmin kuin selkeässä duuri-molli -sävellajissa, se hyödyntää moodeja (ts. kirkkosävellajeja). <a href="https://www.youtube.com/watch?v=FvCsWW_7qm8" target="_blank">Laulu</a> alkaa pianon soittamalla yksiäänisellä paimenhuilumaisella lurituksella (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=FvCsWW_7qm8" target="_blank">0:00-0:36</a>).<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhs7KJE2s58ni2a8WrXs83TAWixkVvP6e9BZLa-MYAzSj0umz_QQKfMwOjVYVtnaVkqQYfy_Nxi1Oyjv_u-9808DI-xfY9ygUKl6jyDrNfO1Ucm1xrmx4aU_g1PYob4_sx-YHt-5DVgsDsn/s1600/Kuula_Paimenet_alkusoitto.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="262" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhs7KJE2s58ni2a8WrXs83TAWixkVvP6e9BZLa-MYAzSj0umz_QQKfMwOjVYVtnaVkqQYfy_Nxi1Oyjv_u-9808DI-xfY9ygUKl6jyDrNfO1Ucm1xrmx4aU_g1PYob4_sx-YHt-5DVgsDsn/s640/Kuula_Paimenet_alkusoitto.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Laulu alkaa paimenhuilumaisella lurittelulla.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Lauluosuus alkaa puhelaulun (resitatiivi) tapaan (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=FvCsWW_7qm8" target="_blank">0:37-1:15</a>). Ensimmäinen säkeistö kuvailee kahta paimenta, jotka vievät karjan metsään torviaan soitellen, mutta pian rauhallinen ja viileä metsä saa toisen paimenista nukahtamaan.<br />
<br />
Yllättäen piano-osuudessa soiva paimenhuiluaihe saa taustalleen oudon valssimaisen säestyskuvioon, joka kiirittää uniin ilmestyvien Sinipiikojen karkelointia (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=FvCsWW_7qm8" target="_blank">1:16-2:00</a>).<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3E1Xw4wiT2kgZu9MZYn9cbYdJxgymj6YlE6_kqyWZsW92ge_7GGMOQafHtwqdaLUqowMGIx5OUP0PzkLODKylo41i5JQUeUF5Pmt23Ff-bca1C7T_lWuPUd-LqcBbLo3-8-FyGYapb8_v/s1600/Kuula_Paimenet_outo_valssi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="232" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3E1Xw4wiT2kgZu9MZYn9cbYdJxgymj6YlE6_kqyWZsW92ge_7GGMOQafHtwqdaLUqowMGIx5OUP0PzkLODKylo41i5JQUeUF5Pmt23Ff-bca1C7T_lWuPUd-LqcBbLo3-8-FyGYapb8_v/s640/Kuula_Paimenet_outo_valssi.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sinipiikojen karkelointia säestää outo valssi.</td></tr>
</tbody></table>
Sinipiiat houkuttelevat uneksivan paimenen syvälle korpien syliin. Toinen paimen jää yksin soittelemaan torvea ja huhuilemaan karjaa kotiin. Piano soittaa hieman alakuloa tavoitellen alun paimenhuilukuviota, mutta nyt matalammalta sävelalalta (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=FvCsWW_7qm8" target="_blank">2:13-2:42</a>)<br />
<br />
Toinen paimen on niin huumaantunut korpien oudoista unista ja sinipiioista, ettei muusta tahdo välittää. Piano-osuudessa takova kiihko kasvaa alati muuttuvien sävellajien (modulointi) keralla (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=FvCsWW_7qm8" target="_blank">2:43-3:05</a>).<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5Dk3JZOwgnwZaXZAOq8yJMrOE9Fv5oZK_I0M0iry-PwQ1ep1pNMBkrjt8ZjUejgUGiFu68x11dA4TvRlNQ4carGqnafkIM8DWvsMO3wAUCBv1tmAmMgE50eFGr03-P-t_Kq6nsHet-qoy/s1600/Kuula_Paimene_hulluus.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5Dk3JZOwgnwZaXZAOq8yJMrOE9Fv5oZK_I0M0iry-PwQ1ep1pNMBkrjt8ZjUejgUGiFu68x11dA4TvRlNQ4carGqnafkIM8DWvsMO3wAUCBv1tmAmMgE50eFGr03-P-t_Kq6nsHet-qoy/s640/Kuula_Paimene_hulluus.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Metsien houkutusta ja kasvavaa kiihkoa kuvaava moduloiva pianojakso</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tällä välin koko kylä on hälytetty etsimään eksynyttä paimenta. Kyynelsilmin he etsivät ja huhuilevat. "Hoi, hoi!" -huudot kohoavat aluksi voimakkaina, kunnes toivottomina hiipuvat ja muuttuvat alun kaihoisaksi paimenhuiluhyräilyksi (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=FvCsWW_7qm8" target="_blank">3:06-loppuun</a>).<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXUOpsavpUAyxGPwd2vhDYb3JJMIIDEV0w-ZNpuDOlFSqp-axMcch1SHKqrPyHqc7YILx1Nh5XJe2j1lGShK6vZUd6NIvGkOa8RY1C8n9krPqUSZVcXroYANBYE_cfZG5z3DN80ArkKWNL/s1600/Kuula_Paimenet_loppuhuhuilu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXUOpsavpUAyxGPwd2vhDYb3JJMIIDEV0w-ZNpuDOlFSqp-axMcch1SHKqrPyHqc7YILx1Nh5XJe2j1lGShK6vZUd6NIvGkOa8RY1C8n9krPqUSZVcXroYANBYE_cfZG5z3DN80ArkKWNL/s640/Kuula_Paimenet_loppuhuhuilu.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lopuksi etsintähuudot muuttuvat kaihoisaksi huhuiluksi.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Runon ja laulun tarina on järkyttävä. Kuulan sävellys antaa runolle traagisen lopun - toinen paimenista jää yksin.<br />
<br />
Runossa voidaan nähdä kuvaus harhautuvasta ja eksyvästä ihmissielusta, jonka epätodelliset unikuvat ovat houkutelleet syövereihinsä. Ystävä viereltä joutuu kaiken todistajaksi. Mutta mitkä kokemukset ovat saaneet runoilijan kirjoittamaan tekstin ja mikä on inspiroinut Kuulaa säveltämään sen, jäänee arvoitukseksi?<br />
<br />
Esimerkkitulkinnassa laulajana on Tommi Hakala ja pianistina Kristian Attila. Tässä toinen tulkinta samasta laulusta: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Q41RKGnKIvI" target="_blank">Ritva Auvinen ja Ulrich Koneffke.</a><br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-40127992613628945792015-08-20T01:36:00.002-07:002015-10-21T05:37:19.993-07:00Toivo Kuula (1883-1918) pohjalainen tulisielu<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiA6q41BcODeXbByV4pJRO8vklE4ral_ZrulvxnPtArm04pOcTr1LxX8kX6D0kccB-r_bjWgNXt9Og3t7-wr9drRPv5bsGUdxBgxZRo7H_q5LRwktEjQnacXLiJzDM24RISX8i4vq3MJZB/s1600/Kuula_sivu1.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiA6q41BcODeXbByV4pJRO8vklE4ral_ZrulvxnPtArm04pOcTr1LxX8kX6D0kccB-r_bjWgNXt9Og3t7-wr9drRPv5bsGUdxBgxZRo7H_q5LRwktEjQnacXLiJzDM24RISX8i4vq3MJZB/s640/Kuula_sivu1.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">Toivo Kuulaa käsittelevä teksti kirjasta Suomalaiset mestarisäveltäjät (s. 67, Pekka Tuomikoski, Bells 2013) (klikkaa isommaksi)</span></td></tr>
</tbody></table>
<br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a name='more'></a><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS65jQc_MGscqZ9QDRmZycHKHmxtLwZQkEGS1ISK2pvyiUOUJICSi4hPz85fr_Lv6qrekZ9h8ybVp4w1vA5xmCXgVWo1wVIU3638SnAOjz1OGxaSTEJyY6lxEypuv7rLoU3OvGxzc_2oe8/s1600/Kuula_sivu2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="504" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS65jQc_MGscqZ9QDRmZycHKHmxtLwZQkEGS1ISK2pvyiUOUJICSi4hPz85fr_Lv6qrekZ9h8ybVp4w1vA5xmCXgVWo1wVIU3638SnAOjz1OGxaSTEJyY6lxEypuv7rLoU3OvGxzc_2oe8/s640/Kuula_sivu2.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">Toivo Kuulaa käsittelevä teksti kirjasta Suomalaiset mestarisäveltäjät (s. 68, Pekka Tuomikoski, Bells 2013) (klikkaa isommaksi)</span><br />
<div>
<span style="font-size: x-small;"><br /></span></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Bells Publishing Oy on julkaissut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Kuula" target="_blank">Toivo Kuulan</a> (1883-1918) koko yksinlaulutuotannon kahdessa niteessä: <a href="http://www.bells.fi/tuotteet/laulunuotit/yksinlaulut/kuula_etelapohjalaiset/" target="_blank">Eteläpohjalaisia kansanlaulusovituksia sisältävän vihkon</a> (2008) ja pianosäestykselliset <a href="http://www.bells.fi/tuotteet/laulunuotit/yksinlaulut/kuula_kootut/" target="_blank">yksinlaulut sisältävän vihkon</a> (2012).</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Toivo Kuulan väkevä tunne-elämä ilmeni hänen musiikissaan syvästi koskettavana ja puhuttelevana voimana. Hänen musiikissaan on melankolinen perusvire, osittain jopa luokseenpääsemättömän synkkä. Toisaalla se yltyy hurmokseen ja hurjuuteen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuulan laulumusiikista löytyy toinen toistaan upeampia helmiä. Liekö rakkaus laulumusiikkiin syntynyt hänen laulajatar-vaimonsa Alma Kuulan (os. Silventoinen) myötä, mutta miltei kaikki hänen yksinlaulunsa kuuluvat edelleen yksinlaulujen kotimaiseen kantaohjelmistoon.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ehdottomasti Kuulan esitetyimpiin teoksiin kuuluvat <a href="https://www.youtube.com/watch?v=1yfrekSxS8M" target="_blank">Aamulaulu</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=tQo4BDKr8NI" target="_blank">Syystunnelma</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=4GXAERhar84" target="_blank">Tuijotin tulehen kauan</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=d-rJwIcktpU" target="_blank">Kesäyö kirkkomaalla</a> ja <a href="https://www.youtube.com/watch?v=CTYp50Q-cJg" target="_blank">Yö</a>. Aamulaulu tulee usein tutuksi on laulunopiskelun alkuvaiheessa. Yö on taas matalien miesäänten kantaohjelmistoa soveltuen yhtälailla baritoneille, bassobaritoineille kuin bassoillekin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Taiteellisessa ja teknisessä mielessä vaativampaan, mutta yhä keskeiseen suomalaiseen laulumusiikin perusohjelmistoon voidaan lukea laulut <a href="https://www.youtube.com/watch?v=IfwQBsrQvB8" target="_blank">Epilogi</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=fe8Co-j4Lzc" target="_blank">Suutelo</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=bqPQqTRx5Go" target="_blank">Marjatan laulu</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=K5hqSDSHGpU" target="_blank">Sinikan laulu</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=rbpxUF-wJtg" target="_blank">Vanha syyslaulu</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=iR-GXgKuTK0" target="_blank">Heidezauber</a> (suom. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=SyJOtH2sCzk" target="_blank">Yö nummella</a>), <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nSPhDBYUzM0" target="_blank">Tule armaani</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=gXn2c-NW8GE" target="_blank">Purjein kuutamolla</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=J5lAIpGOqt4" target="_blank">Ave Maria</a> ja <a href="https://www.youtube.com/watch?v=17gfjUtPvJQ" target="_blank">Karjapihassa</a>.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Usein hieman enemmän perehtymistä vaativia, mutta sitäkin upeampia lauluja löytyy Kuulalta vielä useita: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=KUWe9af723k" target="_blank">Lyö sydän!</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=hOgwGvlY254" target="_blank">Sinipiika</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=CGzvTA5ctYY" target="_blank">Yli kukkien</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=LvcBIk1Vwak" target="_blank">Kohtalo</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=3ap0QPxtEUQ" target="_blank">Lauantai-ilta</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=RQsS58Rgqfk" target="_blank">Jääkukkia</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=FvCsWW_7qm8" target="_blank">Paimenet</a> ja <a href="https://www.youtube.com/watch?v=u0rtDUexgi8" target="_blank">Imandran laulu</a>. Jos jaksaa nähdä vaivan ja kuunnella näitä ajatuksen kanssa useampaan kertaan, avautuu aivan uusia maailmoja yksinlaulun parissa!</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-73742651217318757502015-05-23T03:10:00.001-07:002015-05-23T03:27:19.580-07:00Kirkkolauluaarteistoa - Soi, kiitos, soi<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQFFP6QwqcVD_JcDRuTyeXUTkuAj5jDVVPRpUKSJGCUEMXo6Z0c2K9MXk7SS3tVVOlqf2kLaJhjQ_6bakJYvXOjK2va-hKwTxmi3EAPR5RSorQwXTvPBfw2B_iygxvvO74wBqPlmEkQBlI/s1600/Soi_kiitos_soi_kaikkikannet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQFFP6QwqcVD_JcDRuTyeXUTkuAj5jDVVPRpUKSJGCUEMXo6Z0c2K9MXk7SS3tVVOlqf2kLaJhjQ_6bakJYvXOjK2va-hKwTxmi3EAPR5RSorQwXTvPBfw2B_iygxvvO74wBqPlmEkQBlI/s320/Soi_kiitos_soi_kaikkikannet.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Soi, kiitos, soi - hartaita yksinlauluja 1 (Bells, 2015)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<span style="font-family: inherit;"><br /><br /><a href="http://www.bells.fi/tuotteet/laulunuotit/yksinlaulut/soi_kiitos_soi/">Soi, kiitos, soi - hartaita yksinlauluja 1</a> (Bells, 2015) on uusi kirkkolaulukokoelma. Sisältö nojaa vahvasti traditionaaliseen (perinteiseen) kirkkolauluperinteeseen.<br /><br />Uusi kokoelma on jatkoa kustantamon aikaisemmalle Hartaisiin hetkiin -laulukokoelmalle.<br /><br />Soi, kiitos, soi -kokoelmassa on kaksi hengellistä laulusarjaa: tsekkiläisen <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Anton%C3%ADn_Dvo%C5%99%C3%A1k">Antonín Dvořákin</a> (1841-1904) <a href="https://www.youtube.com/watch?v=rrHrvZFwly8">Raamatullisia lauluja</a>, op. 99, jonka laulutekstit ovat Raamatun psalmeja ja <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Kuusisto">Ilkka Kuusiston</a> (s. 1933) Alla Jumalan auringon, jonka laulutekstit ovat <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Rauhala">Niilo Rauhalan </a>(s. 1936) käsialaa.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
Dvořákin Raamatullisia lauluja (Biblické písně) on kymmenosainen laulusarja. Yleissävyltään hyvin lyyristen ja valoisien laulujen tekstit ovat kaikki Raamatun psalmitekstejä. Alkukieliset (tsekki) tekstit ovat vanhasta Kralicen Raamatusta. Lauluista on ollut vanhastaan laulettavia suomennoksia, mutta laulut on käännetty kokoelmaan uudestaan niin, että teksti noudattaa uskollisemmin alkukielistä musiikillista asua ja sanarytmiä.<br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333; line-height: 17px;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333; line-height: 17px;"></span></span><br />
<a name='more'></a><span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiffOmnG5IWLWSaMBrDKvULBnEaLXnJhWh0VxW0yIbH2kl5Itzomd23zIXOLX5S3IVkeEuaNyFcnteFTEtviOUt8dgqxpGSaGh7fDIsNeE76yizaDf4IuxOo7XoSVhnZjVK_SFiWoJ73f-V/s1600/Dvorak_Oblak_a_mrakota.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="296" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiffOmnG5IWLWSaMBrDKvULBnEaLXnJhWh0VxW0yIbH2kl5Itzomd23zIXOLX5S3IVkeEuaNyFcnteFTEtviOUt8dgqxpGSaGh7fDIsNeE76yizaDf4IuxOo7XoSVhnZjVK_SFiWoJ73f-V/s640/Dvorak_Oblak_a_mrakota.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption">Antonín Dvořákin laulusarjan avaustahdit</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ilkka Kuusiston viisiosainen laulusarja Alla Jumalan auringon on koottu Juvan seurakunnan juhlakantaattiin sävelletyistä lauluista. Teoksen tilasi Ilkka Kuusistolta kuuluisa bassolaulaja <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Talvela">Martti Talvela</a> (1935-1989). Laulut on sävelletty alunperin bassoääntä ajatellen, eli ne ovat sävelalaltaan matalia ja hyödyntävät runsaasti matalaa rekisteriä. Talvela ehti kuitenkin kuolla traagisesti ennen teoksen kantaesitystä (1991).<br />
<br />
Laulusarjassa on musiikillisia ja tekstillisiä viittauksia eri kirkkokuntien (protestanttisuus, ortodoksisuus ja katolisuus) tunnusomaisiin elementteihin. Helposti omaksuttava musiikki nojaa vahvasti perinteiseen, tonaaliseen sävelkieleen.<br />
<br />
Soi, kiitos, soi -kokoelmassa on useita saksalaisen barokkisäveltäjä Johann Sebastian Bachin hengellisiä lauluja Schemelli-laulukirjasta. Osa lauluista on Bachin omaa käsialaa ja osa hänen sovituksiaan Schemelli-kokoelman sävelmiin. Bachin Schemelli-laulut kuuluvat edelleen kaikkein keskeisimpään kirkkolauluohjelmistoon protestanttisen kirkkomusiikin piirissä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivat7H4dEi-nY8LM7S1yp_Vfw5x1T1X0ZEQ764xMTeuOMPh3FZZ0cMd7MbByzl3FMhzVu6xeylcZhNe9rSV6xu-caEr39J0yrpuhA3V6G4PNqehlNGm8aglmyJcvHgLY3umH1T2eL6z77-/s1600/Bach_Die_guldne_Sonne.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivat7H4dEi-nY8LM7S1yp_Vfw5x1T1X0ZEQ764xMTeuOMPh3FZZ0cMd7MbByzl3FMhzVu6xeylcZhNe9rSV6xu-caEr39J0yrpuhA3V6G4PNqehlNGm8aglmyJcvHgLY3umH1T2eL6z77-/s640/Bach_Die_guldne_Sonne.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption">Bachin Schemelli-lauluihin kuuluva Aurinko armas, tuo suven tuoja (Die güld'ne Sonne)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Muuta kansainvälisesti tunnettua ohjelmistoa edustavat Georg Friedrich Händelin soitinkantaatista sovitettu "Soi, kiitos, soi" (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=1o0Dt_Gi_EM">'Dank sei Dir, Herr'</a>), jonka mukaan uusi kokoelma on saanut nimensä, W.A. Mozartin "Oi, terve, siunattu" (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=68wEVCUedPU">'Ave verum corpus'</a>), César Franckin "Leivästä enkelten" (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=KkU9_5VhpP8">'Panis angelicus'</a>), Pjotr Tshaikovskin "Isä meidän" (<a href="https://www.youtube.com/watch?v=aCeG9cBrtRQ">'Otshe nash'</a>)sekä Vladimir Vavilovin säveltämä "<a href="https://www.youtube.com/watch?v=SqBJFDbE2ZI">Caccinin Ave Mariana</a>" tunnettu laulu.<br />
<br />
Kokoelmasta löytyy myös Pohjoismaista kantaohjelmistoa Ole Bullin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=-DU3BdG_Ung">Paimentytön sunnuntai</a>, Edvard Griegin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Dogx4sIQhtQ">mieskuorosovituksen</a> pohjalta laadittu yksinlaulusovitus "Oi, joukko valkopukuinen" (Sov. Eyvind Alnæs), Oskar Lindbergin urkusävellyksenä paremmin tunnettu "Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta" Jouni Someron <a href="https://www.youtube.com/watch?v=8LAPHI-QVDA">yksinlaulusovituksena</a>,<br />
<br />
Uudessa kokoelmassa on runsaasti kotimaista perinteeseen nojaavaa ohjelmistoa: Kreeta Haapasalon "<a href="https://www.youtube.com/watch?v=EHuDcWs7ToE">Kanteleeni</a>" Erkki Melartinin sovituksena, P.J. Hannikaisen "<a href="https://www.youtube.com/watch?v=y13kVxTYWVk">Suojelusenkeli</a>" ('Maan korvessa kulkevi') Ari Lohen sovituksena, Mikael Nybergin pienimuotoiset laulut "<a href="https://www.youtube.com/watch?v=tLy2YyAXuKA">Paimenpoika</a>", "Tuolla keinuu pieni pursi" ja "Vuosi vanha vaipui hautaan".<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpy-4xI5c81WNzAunJNjs2EFhZO_CRLZvOuH-mD0k55_eTv5dYCC97bIG8L6rT3Y2oRFD6Ykn7cbZVHZvfx2vamlhTUaVL24YDB3Snoc-Xgqz878lFLkrKaEiOytLxH9Gv89dFNeEIxVC5/s1600/Nyberg_Paimenpoika.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpy-4xI5c81WNzAunJNjs2EFhZO_CRLZvOuH-mD0k55_eTv5dYCC97bIG8L6rT3Y2oRFD6Ykn7cbZVHZvfx2vamlhTUaVL24YDB3Snoc-Xgqz878lFLkrKaEiOytLxH9Gv89dFNeEIxVC5/s640/Nyberg_Paimenpoika.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption">Paimenpoika on suomalaiseen koululauluperinteeseen kuuluva harrashenkinen Mikael Nybergin sävelmä laulu.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Suomalaisen evankelisluterilaisen kirkon virsikirjasta on mukana runsaasti virsiä mm. Armas Maasalon, Eino Linnalan, Juha Hakulisen ja Antti Heikkilän yksinlaulusovituksina sekä muuta hengellistä kansanlauluaarteistoa. Mainittakoon niistä L.J.G. Stråhlen sovitukset, joita kokoelmassa on useampia. Niiden lisäksi kokoelmassa on, osin uusia, yksinlaulusovituksia kaikille tutuista lauluista "Onpa taivaassa tarjona lapsillekin" (Sov. Ari Lohi), "Enkeli" ('Nyt kerron mä sulle, lapseni') (Sov. Juha Hakulinen), "<a href="https://www.youtube.com/watch?v=-NuOf1Lndr0">Kaanaanmaa</a>" (Sov. Antti Heikkilä), "<a href="https://www.youtube.com/watch?v=LfoPlMWyp54">Mun kotini taivaassa</a>" (Sov. tuntematon), "<a href="https://www.youtube.com/watch?v=HsAA0mARdTg">Laulu taivaasta</a>" ('Olen kuullut on kaupunki tuolla').<br />
<br />
Soi, kiitos, soi -kokoelmassa on myös useita kotimaisten mestarisäveltäjien hartaita yksinlauluja mm. Ilmari Hannikaiselta, Erkki Melartinilta, Oskar Merikannolta, Heikki Klemetiltä, Taneli Kuusistolta ja Joonas Kokkoselta. Niiden lisäksi kokoelmassa on joitakin "uudemman aallon" hengellisiä lauluja kuten Mika Piiparisen "Oi, katso, mikä aamu" Kaj-Erik Gustafssonin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=0rThVWILfeI">sovituksena</a> ja Kari Rydmanin "Niin kaunis on maa".<br />
<br />
Aivan uusiakin lauluja kokoelmassa on; tämän vuosituhannen puolella syntyneitä lauluja ovat Juha Hakulisen säveltämä "Suojelusenkeli" Immi Hellénin tekstiin ja kaikkein tuoreimpana Martti Syrjäniemen säveltämä kaunis iltalaulu Inkeri Karvosen tekstiin "Nyt päivä laskee, yön varjoon vaipuu" (2012). Säveltäjä laati itse lauluunsa pianosäestyksen kokoelmaa varten.<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333; line-height: 17px;"><br /></span></span>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0mf1S4HBB3MOHJVTZInq99SapBFNsoDrgymkjMI-Nk9w7X-EyC9n9Is8uNtnKlBGGBvpabCpYjzP6nj2KruY5n8X39e8FmKJlX1qkIL9HHuov-6nWY4a2gI2RYicFJ2ui5sU5n1zyOCPl/s1600/syrj%25C3%25A4niemi_nyt_p%25C3%25A4iv%25C3%25A4_laskee.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="304" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0mf1S4HBB3MOHJVTZInq99SapBFNsoDrgymkjMI-Nk9w7X-EyC9n9Is8uNtnKlBGGBvpabCpYjzP6nj2KruY5n8X39e8FmKJlX1qkIL9HHuov-6nWY4a2gI2RYicFJ2ui5sU5n1zyOCPl/s640/syrj%25C3%25A4niemi_nyt_p%25C3%25A4iv%25C3%25A4_laskee.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kokoelman tuorein laulu Martti Syrjäniemen iltalaulu Inkeri Karvosen tekstiin on sävelletty vuonna 2012.</td></tr>
</tbody></table>
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333; line-height: 17px;"><br /></span></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333; line-height: 17px;"><br /></span></span>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-48998802786728921992015-05-09T06:30:00.000-07:002015-05-09T06:36:40.938-07:00Lauluja äideille<blockquote class="tr_bq">
<i><b>Äitini </b></i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Miss' onkaan rakkaus,</i> <i>jonka valta </i><i>voi meidät temmata kuolemalta, </i><i>mi niinkuin enkeli, kaitsee, kantaa, </i><i>ei mitään vaadi, vaan kaikkens' antaa?</i><i>- Maan päällä yksi on voimakkain, </i><i>on äidin rakkaus suuri vain.</i></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>- Zacharias Topelius</i></blockquote>
<br />
Äidin rakkaudessa (lastaan kohtaan) on jotain syvällisen puhuttelevaa; sitä pidetään puhtaan rakkauden ilmentymänä kaikessa epäitsekkyydessään, uhrautuvaisuudessaan ja armollisuudessaan.<br />
<br />
Uskon että tämä voimakas side kehittyy jo varhaislapsuudessa odotusaikana, kun äiti ja lapsi ovat elimellisessä yhteydessä toisiinsa.<br />
<br />
Lukuisat taiteilijat ovat käsitelleet aihetta kauniisti niin kirjallisuudessa, runoudessa, maalaustaiteessa kuin musiikissakin - lauluissa ennen muuta.<br />
<br />
Yksi tunnetuimpia ja rakastetuimpia perinteisiä äitienpäivälauluja on J.N. Lahtisen säveltämä ja Siiri Lamerin sanoittama<i> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=zt0t5yV6azQ">Orvokkini tummasilmä</a></i>. Laulussa rinnastuvat kauniisti lapsen hoivaama kukkamaa ja äidin hoivaama lapsi. Lapsi päättää luovuttaa äidilleen, kuin kiitokseksi kaikesta, pari kukkaa omasta kukkamaastaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtFt-x2TRXM5chl3g7wRobGb5W5TweVsftTiitUc-q7d94yZvQ_FKkQ5t7iHxabOVqFHHr8w6WqebfpGR0CqmJOmHZodigRfwDEP8uyjwu8N0vDEpqRXAl27NCdVhOv4vBG7BwtS9M-4vo/s1600/lahtinen_orvokkini_tummasilm%C3%A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="273" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtFt-x2TRXM5chl3g7wRobGb5W5TweVsftTiitUc-q7d94yZvQ_FKkQ5t7iHxabOVqFHHr8w6WqebfpGR0CqmJOmHZodigRfwDEP8uyjwu8N0vDEpqRXAl27NCdVhOv4vBG7BwtS9M-4vo/s640/lahtinen_orvokkini_tummasilm%C3%A4.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">J.N. Lahtinen: Orvokkini tummasilmä (san. Siiri Lameri) 1.säkeistö</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<a name='more'></a><br />
<br />
<br />
Äitienpäivälaulujen ydinohjelmistoon kuuluu itsestään selvyytenä myös Robert Theodor Hansenin säveltämä ja Lydia Koidulan sanoittama alkujaan vironkielinen <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=LEi35N6gLsQ">Äidin sydän</a></i> ('Ema süda'). Laulussa kuvataan kaikkia äidinrakkauden parhaita ominaisuuksia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6Zv98IQwuL72U0fuBJrtZLKc28yD4osBD-L3wZBAGO1lckqGefvwQ6JeaqQksZikZGYtHDHuypFdIlBkv2G_LDxOVDpJT5NN94vry23zmAQcsO9VzTOQVXQoSwV_G7kyJTMFT_IXVfPKW/s1600/maan_p%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_paikka.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="282" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6Zv98IQwuL72U0fuBJrtZLKc28yD4osBD-L3wZBAGO1lckqGefvwQ6JeaqQksZikZGYtHDHuypFdIlBkv2G_LDxOVDpJT5NN94vry23zmAQcsO9VzTOQVXQoSwV_G7kyJTMFT_IXVfPKW/s640/maan_p%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_paikka.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">R.T. Hansen: Äidin sydän (san. Lydia Koidula)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kaikesta päätellen <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/P._J._Hannikainen">P.J. Hannikaisen</a> (1854-1924) pojilla on jäänyt hyvin rakkaat muistot lapsuudenkodistaan, sen verran paljon he ovat säveltäneet äidistä ja äidin rakkaudesta kertovia lauluja.<br />
<br />
Tunnetuin näistä lienee <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Hannikainen">Ilmari Hannikaisen</a> (1892-1955) säveltämä laulu tuntemattoman runoilijan tekstiin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=CZ91OBGIvOg"><i>Min moder</i></a> ('Oi äiti armas'). Ilmari oli loistava pianisti, mutta häneltä syntyi pianosävellysten lisäksi myös upeaa laulumusiikkia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgKoBub7YqmCwUXPlbwB_ta6e2wr22DKTAny5ImkQDouIVcmX4aJVF4mS-tEuJ41ssouXXEGQZ2uKbxy81CfoCUhstReHjOkMbk7Ihu9AJYT3xnuU9sWStjJ3v5GJwtLwmrG0VRh67bTz-/s1600/hannikainen_i_min_moder.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgKoBub7YqmCwUXPlbwB_ta6e2wr22DKTAny5ImkQDouIVcmX4aJVF4mS-tEuJ41ssouXXEGQZ2uKbxy81CfoCUhstReHjOkMbk7Ihu9AJYT3xnuU9sWStjJ3v5GJwtLwmrG0VRh67bTz-/s640/hannikainen_i_min_moder.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ilmari Hannikainen: Min moder ('Oi äiti armas') (san. tuntematon)</td></tr>
</tbody></table>
Laulu on tullut tunnetummaksi suomenkielisenä käännöksenä, jonka tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Toinen liki yhtä tunnettu äidille omistettu laulu Ilmari Hannikaiselta on Alli Nissisen sanoittama <a href="https://www.youtube.com/watch?v=UrcoeiIqmjk"><i>Äidin silmät</i></a>.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5dEj36skdolYoQOWGBQcWxbr3r-6-xWPjx4GEhz2VQNzRKA8MEqzGV0zc1YKN-GAh0PEBcX5NpDvQe7NgKFQmF-QGn_st_rJ9wrt-b3oUFTygyTbjDw5iHuPeMVslmK-Hnjb6mww1qiTo/s1600/hannikainen_%C3%A4idin_silm%C3%A4t.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="470" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5dEj36skdolYoQOWGBQcWxbr3r-6-xWPjx4GEhz2VQNzRKA8MEqzGV0zc1YKN-GAh0PEBcX5NpDvQe7NgKFQmF-QGn_st_rJ9wrt-b3oUFTygyTbjDw5iHuPeMVslmK-Hnjb6mww1qiTo/s640/hannikainen_%C3%A4idin_silm%C3%A4t.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ilmari Hannikainen: Äidin silmät (san. Alli Nissinen)</td></tr>
</tbody></table>
Ilmari Hannikaisen nuorempi veli, harpisti ja säveltäjä <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Hannikainen">Väinö Hannikainen</a> (1900-1960), sävelsi myös lauluja äidille. Yksi hänen pienimuotoisista yksinlauluistaan on <i>Äidille</i>, Op. 23. Se on sävelletty <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_Krohn">Julius Krohnin</a> (1835-1888) tekstiin.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq0eHiVrJjQ2I28R6uhDPMZwLqoSmUNp7w7wbaDxEUeiAPL3wm33tXS37MxY5hyphenhyphen6M_uzm5gbLXumiOch2wIdi48RM65fTyoxkkn7aPXcQ09mQAgca4KXyGBD1IThvGoLc3dwrJYVL9DfFo/s1600/hannikainen_%C3%A4idille.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="504" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq0eHiVrJjQ2I28R6uhDPMZwLqoSmUNp7w7wbaDxEUeiAPL3wm33tXS37MxY5hyphenhyphen6M_uzm5gbLXumiOch2wIdi48RM65fTyoxkkn7aPXcQ09mQAgca4KXyGBD1IThvGoLc3dwrJYVL9DfFo/s640/hannikainen_%C3%A4idille.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Väinö Hannikainen: Äidille, Op. 23 (san. Kurki-Suonio).</td></tr>
</tbody></table>
Myös <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Merikanto">Oskar Merikannolta</a> (1868-1924) on syntynyt hienoja yksinlauluja äideille: <i>Äitini silmät</i>, op. 99 (san. Kasimir Leino) ja <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=8Oa3t6NeSQs">Ainoa maan päällä</a></i>, op. 107 no. 3 (san. Julius Krohn).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwnTGlOF0NX1iIMC9gko_rzi7OrbyjlMwvJ6GCzQ5R_wZYdvaw85M80i6ypM-IrtwuAMPbFq8tAjROryi96LPwt6Ztk_i121u-FkK2qya-wzPqfieYirZmCKJyONC00T2Y6MuMXAY-gcjp/s1600/merikanto_%C3%A4itini_silm%C3%A4t.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="278" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwnTGlOF0NX1iIMC9gko_rzi7OrbyjlMwvJ6GCzQ5R_wZYdvaw85M80i6ypM-IrtwuAMPbFq8tAjROryi96LPwt6Ztk_i121u-FkK2qya-wzPqfieYirZmCKJyONC00T2Y6MuMXAY-gcjp/s640/merikanto_%C3%A4itini_silm%C3%A4t.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oskar Merikanto: Äitini silmät, op. 99 (san. Kasimir Leino)</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHf4RAZgpMGc6N2ey3A3NhSAg0HViW4TClGkTryC7bQc-J6SMpp02ZhJ59qM0jmzwZKjbuIiObiOhlxgJdKek2DgbBkn9FTjOP2570Cm26Xwn2LGqGS__CIHInHouStBhyphenhyphenGdzLJCoP6cio/s1600/merikanto_ainoa_maan_p%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="288" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHf4RAZgpMGc6N2ey3A3NhSAg0HViW4TClGkTryC7bQc-J6SMpp02ZhJ59qM0jmzwZKjbuIiObiOhlxgJdKek2DgbBkn9FTjOP2570Cm26Xwn2LGqGS__CIHInHouStBhyphenhyphenGdzLJCoP6cio/s640/merikanto_ainoa_maan_p%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oskar Merikanto: Ainoa maan päällä, op. 107 no. 3 (san. Kurki-Suonio)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-89941094276121105802015-05-01T06:51:00.002-07:002015-05-01T06:52:26.822-07:00Kevätsointuja - Suomalaista vappuperinnettäSuomalaiseen vappuperinteeseen kuuluu olennaisena osana musiikkipedagogi ja kuorosäveltäjä <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/P._J._Hannikainen" target="_blank">P.J. (Pietari Juhani) Hannikaisen</a> (1854-1924) säveltämä mieskuorolaulu"Kevätsointuja", joka on sävelletty runoilija <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Larin-Ky%C3%B6sti" target="_blank">Larin-Kyöstin</a> (1873-1948) tekstiin. Serenadiluonteinen laulu on kuulunut erityisesti Ylioppilaskunnan laulajien vappuohjelmistoon, mutta vähitellen se on asettunut kaikkien mieskuorojen vappuperinteeseen.<br />
<br />
Laulu on luonteeltaan keväisen raikas ja keveä. Siinä riemuitaan kevään voitosta: hankien ja jäiden sulamisesta, kukkien puhkeamisesta ja öiden valostumisesta. Samalla kaikki se herkistää myös rakkaudelle. Toisessa ja kolmannessa säkeistössä runoilija enteilee kevään saapumista myös omaan rintaan: kuinka elämä ja onni sittenkin voittavat hallaisen jakson jälkeen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dxbADTWNuhkZlerFkLUc-on1KOt6NpmUfjxc4oHZGHvVJ-zVauAYoXOiAGqOS5LJ9cyDJkQ6h3dneaGKGy3cQ' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />
Videolla on Hannikaisen "Kevätsointuja" <a href="http://www.weljet.com/" target="_blank">Mieskuoro Weljien</a> tulkitsemana (P.J. Hannikainen kauneimmat laulut, BELLS-001, 2009). Kuoroa johtaa Jussi Linnanmäki.<br />
<br />
<a name='more'></a><br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><span style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><a href="http://www.bells.fi/tuote/bells_001/"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN_xqPrpSzobZ3wHEbkFs7wzWiNN7EenJe6E8ifGDVdEZ-UOg5mY22otou-ihetJoVmZi634NG1r-GBvufwobUSR946cuZFiSaRaSH-vPqWudu247wjjw1r14zOcZ4qmDNUyl2xn0taR3i/s1600/PJHannikainen_web.jpg" height="200" width="200" /></a></span></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.bells.fi/tuote/bells_001/">P.J. Hannikainen - Kauneimmat laulut (BELLS-001)</a></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<a href="http://www.bells.fi/tuote/bells_001/" target="_blank">Äänitettä</a> on saatavilla Bells Publishing Oy:n <a href="http://www.bells.fi/">verkkokaupasta.</a><br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-15345157159806193952015-04-14T14:37:00.001-07:002015-04-14T14:48:24.594-07:00Keijukaiskuningas - ErlkönigSaksankielisessä romanttisessa runoudessa esiintyy toisinaan mystinen <i>Erlkönig ('Keijukaiskuningas'). </i>Ehkä kaikkein tunnetuimpana <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Johann_Wolfgang_von_Goethe" target="_blank">Johann Wolfgang von Goethen</a> (1749-1832) tunnetussa balladissa Erlkönig, joka on tullut yksinlauluna tunnetuksi erityisesti <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Franz_Schubert" target="_blank">Franz Schubertin</a> (1797-1828) säveltämänä.<br />
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5pnJnFHVZOEe19f6YPzDFwfMPmwxIclW44A6KQ17hmBV8YZ8MT9qZnwC-22wT6vjMrzpb3OVvZL-TQxv70uVELm5DwC7wTi9vgmnpOejp-k7InwG4cytKcejAQht23tQ9BbLHHKIsNEQ_/s1600/Schubert_kasvot.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5pnJnFHVZOEe19f6YPzDFwfMPmwxIclW44A6KQ17hmBV8YZ8MT9qZnwC-22wT6vjMrzpb3OVvZL-TQxv70uVELm5DwC7wTi9vgmnpOejp-k7InwG4cytKcejAQht23tQ9BbLHHKIsNEQ_/s1600/Schubert_kasvot.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Franz Schubert (1797-1828)</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<div>
Runo on synkkä, kauhuromanttinen kohtaus, jossa isä ratsastaa kuolemansairaan poikansa kanssa läpi öisen metsän. Poika hourii isälleen Keijukaiskuninkaasta, joka hyvin todentuntuisesti houkuttelee häntä mukaansa. Isä yrittää rauhoitella poikaansa, mutta houreet voimistuvat voimistumistaan. Kun lopulta saavutaan määränpäähän, on poika ehtinyt kuolla isän käsivarsille.</div>
<div>
<br />
<a name='more'></a><br /></div>
<div>
<span style="font-size: x-small;">(Tässä hieman <a href="https://www.youtube.com/watch?v=i6wktGd7xrg" target="_blank">humoristisempi tulkinta</a> runosta)</span></div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqPo5wQBHJnfNLWkG1XM7RjdDLnzlZj1r-3sKaZeAuz8x_ucL1cYyZ8kD5rM7jAeIlJWawScT7uPn9lbM4m9eSXJjhiCl9gtNaNwbhkw3wY8L7rnHaZ5xUh0FQW645gvD23vQ67iOxoCjR/s1600/Erlk%C3%B6nig_von+Schwind.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqPo5wQBHJnfNLWkG1XM7RjdDLnzlZj1r-3sKaZeAuz8x_ucL1cYyZ8kD5rM7jAeIlJWawScT7uPn9lbM4m9eSXJjhiCl9gtNaNwbhkw3wY8L7rnHaZ5xUh0FQW645gvD23vQ67iOxoCjR/s1600/Erlk%C3%B6nig_von+Schwind.jpg" height="435" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Moritz von Schwindin (1804-1871) maalaus</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi67PJzbitfn3v_92iex2TNKieZE9J7MCw2fgyOqa5fPeUg00dKnqKYdIQS8Detm9n72YU-Lk_rPRzigf_3dujpE7JsPE5fBpl2ACv90PT66mrDFLahwx6IgOnB7hWeDwFVQ5PukAsNKEiE/s1600/Erlk%C3%B6nig_suomennos.gif" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi67PJzbitfn3v_92iex2TNKieZE9J7MCw2fgyOqa5fPeUg00dKnqKYdIQS8Detm9n72YU-Lk_rPRzigf_3dujpE7JsPE5fBpl2ACv90PT66mrDFLahwx6IgOnB7hWeDwFVQ5PukAsNKEiE/s1600/Erlk%C3%B6nig_suomennos.gif" height="640" width="489" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Johann Wolfgang von Goethen Erlkönig-runo suomennettuna</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Franz Schubert sävelsi <a href="https://www.youtube.com/watch?v=mmx4MN3xZpM" target="_blank">laulunsa</a> vuonna 1815 vain 17-vuotiaana. Sitä voidaan pitää varhaisena mestariteoksena aivan syystä: laulussa piano- ja lauluosuudet täydentävät tasaveroisina toisiaan ja elävöittävät nerokkaasti runotekstiä.</div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Runosta löytyy neljä eri roolia: kertoja (neutraali), isä (matala sävelala, rauhoitteleva sävy), poika (korkea sävelala, hätääntynyt sävy) ja Keijukaiskuningas (korkea sävelala, viettelevä sävy). Schubert sisällytti mukaan myös hevosen: pianon nopea ja takova triolisäestys kuvaa hevosen kiireistä laukkaa halki metsän.</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrF3ZQkBmceh11rLliljaHXcPZdIJS9rlhHLkDRVa6uW9OQgYorBCM03lalZLwfqgH0gx0Yr8uX9CvhAEzgnCrNoDW7mX2PZ4hG7adlb3RAxFTjSXhPFeBg3KLgCULCl0pMt2nNz9RvF2c/s1600/Schubert_Erlk%C3%B6nig_alku.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrF3ZQkBmceh11rLliljaHXcPZdIJS9rlhHLkDRVa6uW9OQgYorBCM03lalZLwfqgH0gx0Yr8uX9CvhAEzgnCrNoDW7mX2PZ4hG7adlb3RAxFTjSXhPFeBg3KLgCULCl0pMt2nNz9RvF2c/s1600/Schubert_Erlk%C3%B6nig_alku.jpg" height="169" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Laulu alkaa pianon takovalla triolisäestyksellä.</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Schubert ymmärsi hyvin, kuinka sävelkorkeuksilla voidaan mukailla puheen intonaatiota ja kuinka painollisilla tahdinosilla voidaan noudatella sanojen tavupainoja, sekä nuottien aika-arvoilla puherytmiä ja tavupituuksia. Esim. kysymyslauseet päättyvät johdonmukaisesti nousevaan intonaatioon, kuten saksankielessä on tapana:</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOAPq2kvBhxKEafHXcoWr2ooZC2e0ZhPwy1BRykpfi2iGC7XYOTM9r10O0c8e3IJ6IxP3K4t8yaBetcbSfAWPdfvyZo8yampVwkqt3hjxGhVHKCgSS0pgCiFVWcJbRthUpkjkPJ4covUO6/s1600/Schubert_Erlk%C3%B6nig_kysymys.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOAPq2kvBhxKEafHXcoWr2ooZC2e0ZhPwy1BRykpfi2iGC7XYOTM9r10O0c8e3IJ6IxP3K4t8yaBetcbSfAWPdfvyZo8yampVwkqt3hjxGhVHKCgSS0pgCiFVWcJbRthUpkjkPJ4covUO6/s1600/Schubert_Erlk%C3%B6nig_kysymys.jpg" height="64" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Esimerkkejä kysymyslauseissa esiintyvästä nousevasta intonaatiosta.</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Schubert kuvaa myös pojan alati kasvavaa hätää nostamalla kerta kerralta laulun sävelkorkeutta, kun poika aloittaa vuorosanansa: "Mein Vater, mein Vater" ('Isäni, isäni')</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZDxpol3IA1XACVtXnoMLskTy7JVqnHhRIDcJtxwLjIGH60u93BT7-Vl7rXF8UcEHLnKf898uXEjdFAnr_Gm3AFbGwYIIy5X_U5FGrwYAqU1YTcTpbcj3LMF2rxo2g6A_Z67-EyBSB9ujZ/s1600/Schubert_Erlk%C3%B6nig_pojan_h%C3%A4t%C3%A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZDxpol3IA1XACVtXnoMLskTy7JVqnHhRIDcJtxwLjIGH60u93BT7-Vl7rXF8UcEHLnKf898uXEjdFAnr_Gm3AFbGwYIIy5X_U5FGrwYAqU1YTcTpbcj3LMF2rxo2g6A_Z67-EyBSB9ujZ/s1600/Schubert_Erlk%C3%B6nig_pojan_h%C3%A4t%C3%A4.jpg" height="243" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joka kerta pojan vuorosanat alkavat yhä korkeammasta sävelalasta.</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Yllä olevasta kuvasta näkee, kuinka pojan osuuden ensimmäinen "Mein Vater, mein Vater" lähtee es-sävelestä, kun hän kyselee isältään, etteikö tämä kuule Keijukaiskuninkaan kuiskintaa. Seuraavalla kerralla sama motiivi alkaa sävelaskelta korkeampaa f-sävelestä, kun poika kyselee, etteikö isä näe tanssivia tyttäriä ja viimeisellä kerralla motiivi alkaa ges-sävelestä, kun Keijukaiskuningas jo tarttuu poikaan ja pojan hätä muuttuu paniikiksi.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Piano-osuudessa ilmaantuu eräs mielenkiintoinen yksityiskohta, kun Keijukaiskuningas vetoaa tytärtensä jo odottavan ja kutsuvan poikaa tanssiin. Tällöin takova laukka muuntuu trioleissa keinahtelevaksi murtosointukuvioksi.</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHDJNRggVmo0svgdqoaVEWdx47VXBw7T8BJpadWv1S-gXBiV_nBXpQRP1Fl0X0uZUADkBisHCQa_mtcB0Bv_zontySW3SoUxnklVcU4hDOZRE4wi-7YPd2tQ8ehsNjPlo10pfORIYp9hkp/s1600/Schubert_Erlk%C3%B6nig_tanssi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHDJNRggVmo0svgdqoaVEWdx47VXBw7T8BJpadWv1S-gXBiV_nBXpQRP1Fl0X0uZUADkBisHCQa_mtcB0Bv_zontySW3SoUxnklVcU4hDOZRE4wi-7YPd2tQ8ehsNjPlo10pfORIYp9hkp/s1600/Schubert_Erlk%C3%B6nig_tanssi.jpg" height="168" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Takova rytmi oikeassa kädessä muuttuu äkkiä keinahtelevaksi murtosointukuvioksi.</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Muuttunut säestys herättää huomion, mutta sitä suuremmaksi käy kontrasti, kun takova aihe äkkiä palaa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Laulu päättyy resitatiiviin (puhelauluosuuteen), jossa kertoja lausuu tylyt sanansa: "In seinem Armen das Kind war tot." ('Hänen käsivarsillaan lapsi oli jo kuollut').</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5q_iikop1T40o8qDUee79IiS32iub9MwfhoVRRqlPb2mZJISBK1bMIu2f90UJaE_c5RXHuwB-K0enaVyV_bKGfIB_mvU9A_2IEd2sGrAI-SilHXZGZmLUlD93yEh2eIcdXeFhIsR75axq/s1600/Schubert_Erlk%C3%B6nig_loppu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5q_iikop1T40o8qDUee79IiS32iub9MwfhoVRRqlPb2mZJISBK1bMIu2f90UJaE_c5RXHuwB-K0enaVyV_bKGfIB_mvU9A_2IEd2sGrAI-SilHXZGZmLUlD93yEh2eIcdXeFhIsR75axq/s1600/Schubert_Erlk%C3%B6nig_loppu.jpg" height="238" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Laulun dramaattinen loppu.</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Vaikka piano-osuus päättyy dramaattisiin akordeihin (kolme- tai useampiäänisiin sointuihin), Schubert on merkinnyt lopun soitettavaksi hiljaa, p (piano) ja kaksi viimeistä akordia jopa hyvin hiljaa, pp (pianissimo). Schubert ikään kuin alleviivaa sillä jotakin.<br />
<br /></div>
<div>
Toinen kuuluisa sävellys samaan runoballadiin löytyy Schubertin aikailaiselta <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Loewe" target="_blank">Carl Loeweltä</a> (1796-1869). Hänen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=4evXatdMuEY" target="_blank">laulussaan</a> on paljon samankaltaisia elementtejä kuin Schubertillakin. Molemmat ovat säveltäneet laulunsa g-molliin ja molempien Erlkönig on saanut myös opusnumeron 1.</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtoMvAiuMery0jSxoF4jh6n1CNV3Uo-FZhvS_NsZZtFhgEA3bCgM0VE_ia3mtdwhKJFYmYl4Eid6JsQ_Yk__EmI7t2Ga-kixrh0SboGMiR9pzefH9rrra1yqBYLAPABUr0Lvm3O4fRwYIF/s1600/Loewe-Erlkonig_alku.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtoMvAiuMery0jSxoF4jh6n1CNV3Uo-FZhvS_NsZZtFhgEA3bCgM0VE_ia3mtdwhKJFYmYl4Eid6JsQ_Yk__EmI7t2Ga-kixrh0SboGMiR9pzefH9rrra1yqBYLAPABUr0Lvm3O4fRwYIF/s1600/Loewe-Erlkonig_alku.jpg" height="377" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Carl Loewe: Erlkönig, Op. 1 No. 3</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Loewen balladi alkaa matalasta sävelalasta ja siksipä matalat äänet suosivat sitä: matalat baritonit ja bassot, joskin transponoituna vielä matalampaan sävelalaan, sillä laulussa on myös korkeampia kohtia edempänä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Erlkönig ei ole satuhahmoistaan huolimatta harmiton lastenruno. Goethe avaa sen kautta hienosti mysteeriä, joka vallitsee havaitun todellisuuden (empirian) ja subjektiivisen kokemisen (intuition) välisessä kiistelyssä: oliko Erlkönig todellinen vai oliko se olemassa pelkästään pojan kuumeisissa houreissa? - Kukapa sen tietää?</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-71392099465542891172015-04-10T03:21:00.002-07:002015-04-14T14:48:59.408-07:00Oi, huomaatko vielä sen virren<div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNanH3fWLxO4uFRdi0mssNtgrGp-ui3D9vBXsT0JI2k8lN_jAlJXfkw6bc9FMoI4GwT-jel469u592zpAf-fJ7iJCdUzQMF5eSRLsg94pbFLdh6eJUU5iaZB3oX-gvAqAe-parGM4Z3c2l/s1600/Oi_muistatko_viel%C3%A4_alku.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNanH3fWLxO4uFRdi0mssNtgrGp-ui3D9vBXsT0JI2k8lN_jAlJXfkw6bc9FMoI4GwT-jel469u592zpAf-fJ7iJCdUzQMF5eSRLsg94pbFLdh6eJUU5iaZB3oX-gvAqAe-parGM4Z3c2l/s1600/Oi_muistatko_viel%C3%A4_alku.jpg" height="312" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oskar Merikanto: Oi, muistatko vielä sen virren, Op. 52 No. 3</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div>
<br /></div>
Oskar Merikannon säveltämä yksinlaulu <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=PzySTZ2p5yo" target="_blank">Oi, muistatko vielä sen virren</a></i> lienee useimmille suomalaisille tuttu. Se on laulu, johon liittyy erityisiä muistoja ja tunnelmia. Laulun ensimmäisen säkeistön on kirjoittanut Eino Leino 18-vuotiaana.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
<i>Oi, muistatko vielä sen virren,</i></div>
<div>
<i>jota lapsena laulettiin,</i></div>
<div>
<i>kun yö liki ikkunan liikkui</i></div>
<div>
<i>se virsi, se viihdytti niin.</i></div>
<div>
<i>Se antoi rintahan rauhaa,</i></div>
<div>
<i>se uskoa unehen loi.</i></div>
<div>
<i>Jos muistat vielä sen virren,</i></div>
<div>
<i>nyt laula, laula se, oi!</i></div>
<div>
<i><br /></i></div>
<div>
Lauluun on lisätty jälkeenpäin muitakin säkeistöjä, mutta ne ovat Juho Railion (1860-1921) käsialaa.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a><br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ei ole tullut koskaan ilmi mihin virteen Leino runossaan viittasi. Oskar Merikanto "piilotti" kuitenkin lauluunsa erään koraalisävelmän. Useimmat lienevät kuulleet, jolleivät itse havainneet, että laulun säestyksenä soi rauhallisena koraali "Sun haltuus, rakas Isäni" (Vk 377).</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dz5XcIhVxH1BBjFNlOtz5Vq8oY7ptn5XacziH1V32BN3n9orEJL5zYcPYVTzl2knUjcn_JG9BFV3xUsD3VdQg' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Videoleikkeellä soiva koraali noudattelee täsmälleen Oskar Merikannon laatimaa säestystä, joskin se on soitettu hieman tavanomaista nopeammassa tempossa, jotta koraalin tuttu melodia olisi helpompi havaita.</div>
<div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kyseinen laulusävellys ei ole suinkaan ainoa laatuaan. Oskar Merikannolta itseltäänkin löytyy kaunis duetto Wilhelm Ekelundin (1880-1949) tekstiin Ro ('Rauha'), Op. 95 No. 3, jossa soi taustalla "Suvivirtenä" tunnettu koraali "Jo joutui armas aika" (Vk 571).</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7EFf9lMy3x8wdF2P9D_N4a2gTYzZdtcltJT96duVjMD17Bw1IEcml-bxyN9gO5pV4XaNx8wDq7MjLbWAZex5xv2EcYG4bNg_0kRTLUzALvDsDnpj_oDkzoWABVTOrsjAV-gaJJM7BwG2M/s1600/Merikanto_Ro_alku.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7EFf9lMy3x8wdF2P9D_N4a2gTYzZdtcltJT96duVjMD17Bw1IEcml-bxyN9gO5pV4XaNx8wDq7MjLbWAZex5xv2EcYG4bNg_0kRTLUzALvDsDnpj_oDkzoWABVTOrsjAV-gaJJM7BwG2M/s1600/Merikanto_Ro_alku.jpg" height="336" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oskar Merikannon duetto Ro, Op. 95 No. 3</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Myös muut säveltäjät ovat käyttäneet samaa tekniikkaa: saksalaisen säveltäjän Peter Corneliuksen (1824-1874) upeassa joululaulussa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=JwQWxCwRxl0" target="_blank">Die Könige</a> ('Tietäjät'), Op. 8 No. 3 soi taustalla Philipp Nicolain (1556-1608) säveltämä joulukoraali "On kirkas aamutähti nyt" (Vk. 43). Linkittämälläni videolla mies- ja poikakuorot laulavat taustalla kyseistä koraalia.</div>
<div>
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyNqgVZbz3uOdSfKfbr3ugC4alT3dKqF-RKIhZVCI70HbKflOqJcxbe30CwxQ1feWwxqfCbVMHY-dOoP-IeZPOJ5B0tC2wbaCTmK0vrcv47JH5mxhRZlopjPK9R2HTv6VQfGZoM6qi21su/s1600/Cornelius_Die_Konge.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyNqgVZbz3uOdSfKfbr3ugC4alT3dKqF-RKIhZVCI70HbKflOqJcxbe30CwxQ1feWwxqfCbVMHY-dOoP-IeZPOJ5B0tC2wbaCTmK0vrcv47JH5mxhRZlopjPK9R2HTv6VQfGZoM6qi21su/s1600/Cornelius_Die_Konge.jpg" height="512" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Peter Cornelius: Die Könige, Op. 8 No. 3</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div>
Tunnetumpaa jouluvirttä "Enkeli taivaan lausui näin" (Vk. 21) on käytetty useammassakin eri laulusävellyksessä säestystaustana. Se löytyy mm. osana Erkki Melartinin "Joululaulua" Heikki Rytkösen tekstiin ('Taas kutsuvat kynttilät kirkkahat'). Tunnetumpi on toisen suomalaisen säveltäjän Armas Maasalon osana Jouluvesperiä esiintyvä joululaulu "<a href="https://www.youtube.com/watch?v=KNH2oCS5PlQ" target="_blank">Mä kanssa enkelten</a>", jossa samainen jouluvirsi muodostaa laulun säestystaustan.</div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Armas Maasalolta löytyy muitakin vastaavia toteutuksia, kuten mm. Hautalaulu, Op. 40 No. 4, jossa säestystaustana soi koraali "Ah Jeesus, ole kanssamme" (Vk. 189).</div>
<div>
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTBlnA5vc2MCSrsIjUOGF-rE1GBlbp1Rz6b_G_Na2h3zvTP-y7f3FTmbAHpm8dNfRaNS2ws15SyclPJ-kGRcBomrTZxmcyjPPfyR8Xjo8gzfracU7V-xpgVJScDnG8GzNdBpYbtg75zS_B/s1600/Maasalo_hautalaulu.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTBlnA5vc2MCSrsIjUOGF-rE1GBlbp1Rz6b_G_Na2h3zvTP-y7f3FTmbAHpm8dNfRaNS2ws15SyclPJ-kGRcBomrTZxmcyjPPfyR8Xjo8gzfracU7V-xpgVJScDnG8GzNdBpYbtg75zS_B/s1600/Maasalo_hautalaulu.jpg" height="257" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Armas Maasalo: Hautalaulu, Op. 40 No. 4</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br />
Olen esitellyt lyhyesti muutamia samalla tekniikalla toteutettuja tunnettuja laulusävellyksiä. Niitä lienee paljon muitakin mainitsemisen arvoisia, mutta niitä voi tuoda esille vaikkapa keskusteluosiossa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kokonaan oma lukunsa on sitten Johann Sebastian Bachin (1685-1750) suuret kirkkomusiikkiteokset: passiot, oratoriot ja kantaatit, joissa on monenlaisia toteutuksia päällekkäin esiintyvistä sävellyksistä. Monissa hänen sävellyksissään soi montakin eri kerrosta samanaikaisesti esim. ripieno-kuoro laulaa unisonossa, yksiäänisesti, koraalisävelmää, sekakuoro laulaa omaa kuoro-osuuttaan ja orkesteri soittaa vielä moniäänistä säestyskudosta. Niitä voi pitää jo suurina sävellysteknisinä taidonnäytteinä!</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-74077219367995620472015-04-07T11:27:00.001-07:002015-04-14T14:49:25.693-07:00Beethovenin Gellert-laulutEräs kaikkein merkittävimmistä säveltäjistä länsimaisen taidemusiikin historiassa, Ludwig van Beethoven (1770-1827) ei omistautunut mitenkään erityisesti kirkkomusiikille.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMIRQPy04EKcygg_unIdnnB9kwIxLvQc3atpk-LJRFDGqbsupydjNWb4ToR4UKZy5k_CHTVkcYVlrJrwXFczVmxA3yN168ZTwzhJhFRsrw5nom3i3-WOSK4n1f09ROpNFKGZ8HqD2AjvN2/s1600/ludwig-van-beethoven.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMIRQPy04EKcygg_unIdnnB9kwIxLvQc3atpk-LJRFDGqbsupydjNWb4ToR4UKZy5k_CHTVkcYVlrJrwXFczVmxA3yN168ZTwzhJhFRsrw5nom3i3-WOSK4n1f09ROpNFKGZ8HqD2AjvN2/s1600/ludwig-van-beethoven.jpg" height="200" width="196" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ludwig van Beethoven (1770-1828)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Vokaalimusiikinkin (laulettu musiikki) osuus hänen tuotannossaan on melko vähäinen, joskin siihen sisältyy monia upeita teoksia.<br />
<br />
Hänen tuotannostaan löytyy kolme suurempaa kirkkomusiikkiteosta: <i>Kristus öljymäellä</i> -oratorio, op. 85, C-duurimessu, op. 86 ja Missa solemnis, op. 123.<br />
<br />
Varsinaisia yksinlauluja (liedejä) Beethoven sävelsi joitakin kymmeniä, jos hänen kansanlaulusovituksensa lasketaan niiden lisäksi, määrä nousee toiselle sadalle.<br />
<br />
Mielenkiintoinen tapaus hänen yksinlaulutuotannossaan on <a href="https://www.youtube.com/watch?v=aHbXIGTjWvY" target="_blank">Op. 48 Kuusi laulua C.F. Gellertin runoihin</a>. Laulusarjan runotekstit on poimittu saksalaisen Christian Fürchtegott Gellertin (1715-1769) kokoelmasta Geistliche Oden und Lieder (Hengellisiä oodeja ja lauluja). Runoilija ei ole erikseen tarkoittanut näitä kuutta runotekstiä esitettäväksi yhdessä, mutta niistä muodostuu elävä ja jäntevä kokonaisuus.<br />
<br />
Laulusarja on sävelletty korkeaan äänialaan, joten alkuperäissävellajeissaan se sopii parhaiten tenori- ja/tai sopraanoäänelle. Se on lyhyehkö kestoltaan: kaikki kuusi laulua laulanee läpi noin 15 minuutissa.<br />
<br />
<a name='more'></a><br /><br />
<br />
Laulusarja alkaa laululla <a href="https://www.youtube.com/watch?v=aHbXIGTjWvY" target="_blank">Bitten</a> (Rukous). Se on sävyltään hartaan levollinen laulu, jossa on pitkähkö alkusoitto. Runo pohjautuu psalmiteksteihin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOEIHEPx_-kF2q3GkoXNr48JknBAW4rM-SdiPTTfeQGun60NS7NjYD9X5hYAL1ubTuaWz0i-3yMN0_j_DnAhMa0VWJv8gRt01YfJgUMjq3etLoF0XBsagFasE8AM3KrWSHC67TkAnwxPSF/s1600/beethoven_1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOEIHEPx_-kF2q3GkoXNr48JknBAW4rM-SdiPTTfeQGun60NS7NjYD9X5hYAL1ubTuaWz0i-3yMN0_j_DnAhMa0VWJv8gRt01YfJgUMjq3etLoF0XBsagFasE8AM3KrWSHC67TkAnwxPSF/s1600/beethoven_1.jpg" height="289" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ludvig van Beethoven: Bitten, Op. 48 No. 1</td></tr>
</tbody></table>
Laulu on pitkälinjainen ja melodiaa joutuu kannattelemaan korkealla, mikä vaatii esittäjältään (laulajalta) hyvää hengitystekniikan hallintaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcgzUjS61lKGrgTjx1ivD0-9jsTrNLwhLUVrXyz4kB0h7kpXJXL2oRVuraX-zBRc1ECwf3YpZyMnxYwen0ocfO96L5EnS5NuIOyeBcbp2uQqD9iLHCbGtbzRSpw9KQi-pCMoa37uWTLPMD/s1600/beethoven_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcgzUjS61lKGrgTjx1ivD0-9jsTrNLwhLUVrXyz4kB0h7kpXJXL2oRVuraX-zBRc1ECwf3YpZyMnxYwen0ocfO96L5EnS5NuIOyeBcbp2uQqD9iLHCbGtbzRSpw9KQi-pCMoa37uWTLPMD/s1600/beethoven_2.jpg" height="290" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: 12.8000001907349px;">Ludvig van Beethoven: Die Liebe des Nächsten, Op. 48 No. 2</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Toinen laulu <a href="https://www.youtube.com/watch?v=aHbXIGTjWvY" target="_blank">Die Liebe des Nächsten</a> (kohdasta 2:07 eteenpäin) (Lähimmäisen rakkaus) noudattelee Raamatun tekstiä kohdassa 1. Joh. 4: 20-21. Laulu on hyvin lyhyt. Sen alkusoitto on käytännössä vain sävelletty äänenanto. Laulu on lyhyt ja kaksijakoinen: laulu alkaa väkevin ja hieman draamattisin äänenpainoin, mutta päättyy hyvin lempesiin ja lyyrisiin sävyihin.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYh6XrSVK0sn5bCyMUeWFmB151vCDN5cwbxdWU0nn9sz9SpGzPsWsRUC8TVigUXXL7NUSK1uMSIOxoxAD2dK2pDYyuKTB3oMo0WkqSiLAijOXh-KWt6klVju_et0Vszj2fhcsdxKkBBRLm/s1600/beethoven_3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYh6XrSVK0sn5bCyMUeWFmB151vCDN5cwbxdWU0nn9sz9SpGzPsWsRUC8TVigUXXL7NUSK1uMSIOxoxAD2dK2pDYyuKTB3oMo0WkqSiLAijOXh-KWt6klVju_et0Vszj2fhcsdxKkBBRLm/s1600/beethoven_3.jpg" height="236" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: 12.8000001907349px;">Ludvig van Beethoven: Vom Tode, Op. 48 No. 3</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sarjan kolmas laulu <a href="https://www.youtube.com/watch?v=aHbXIGTjWvY" target="_blank">Vom Tode</a> (kohdasta 3:22 eteenpäin) (Kuolemasta) on sävyltään myös, mutta hieman uhkaavammalla ja kohtalonomaisemmalla tavalla kuin edellinen. Sanat muistuttavat ihmistä vääjäämättömästä kuolemasta. Teksti jättää hieman arvoituksellisesti auki sen, mitä ihmisen tulisi pitää tärkeänä elinaikanaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipNhrqVUclcD1klS-qdtwlU-y1wer1K569yTO0qpKqmkbr4aKHjklTeckTdr6Qts9QvS-Sz1ItyG0Nmp7NEIjRkN2-XWZ9iEuzWV5190mgNv4EQFV47-aD2k-rXL-ZXxXlVn6i3OYqQAqG/s1600/beethoven_4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipNhrqVUclcD1klS-qdtwlU-y1wer1K569yTO0qpKqmkbr4aKHjklTeckTdr6Qts9QvS-Sz1ItyG0Nmp7NEIjRkN2-XWZ9iEuzWV5190mgNv4EQFV47-aD2k-rXL-ZXxXlVn6i3OYqQAqG/s1600/beethoven_4.jpg" height="240" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: 12.8000001907349px;">Ludvig van Beethoven: Die Ehre Gottes aus der Natur, Op. 48 No. 4</span></td></tr>
</tbody></table>
Neljäs laulu <a href="https://www.youtube.com/watch?v=aHbXIGTjWvY" target="_blank">Die Ehre Gottes aus der Natur</a> (kohdasta 5:51 eteenpäin) (Jumalan kunnia luonnossa) on kenties sarjan tunnetuin yksittäinen laulu. Sitä on myös sovitettu monenlaisille kokoonpanolle. Laulu alkaa hyvin uljaasti ja majesteetillisesti. Laulu moduloi (C-duuri -> Es-duuri) äkisti kauniiseen ja herkkään välitaitteeseen, josta palataan nerokkaasti takaisin alkuperäiseen sävellajiin (C-duuriin) valmistaen samalla lopun uljasta huipentumaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbL-kp6qFfk8gVu7BYU6atdLmzPZHmIH2cxDTyJEZlerW4nEd0vw6i_tPJs_40iSUDR8pLngY3mjfdrxU4cfqbTngWgomHNfuWPzRgmIiJBvdV-6yCAzIiX-JwYg2kqJRdtv6C0QIn28JF/s1600/beethoven_5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbL-kp6qFfk8gVu7BYU6atdLmzPZHmIH2cxDTyJEZlerW4nEd0vw6i_tPJs_40iSUDR8pLngY3mjfdrxU4cfqbTngWgomHNfuWPzRgmIiJBvdV-6yCAzIiX-JwYg2kqJRdtv6C0QIn28JF/s1600/beethoven_5.jpg" height="340" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: 12.8000001907349px;">Ludvig van Beethoven: Gottes Macht und Vorsehung, Op. 48 No. 5</span></td></tr>
</tbody></table>
Toiseksi viimeinen laulu <a href="https://www.youtube.com/watch?v=aHbXIGTjWvY" target="_blank">Gottes Macht und Vorsehung</a> (kohdasta 8:27 eteenpäin) (Jumalan voima ja kaitselmus) jatkaa edellisen laulun voimakkaissa tunnelmissa. Laulu on lyhyt ja uhossaan voimakas.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUVh8N4sbjYo_gq0Jth55gGz4q3rQKzCrpXTKS5j-PaR8I7c8dQtjVxOt4jmCpl9nETKvY9gdJxNH4RF0oUPlQI9xm7jfLEAEtqEl66Y0asEkoau4y9DxXJt_xgAvlu4WcZNsYqT8Bx8xG/s1600/beethoven_6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUVh8N4sbjYo_gq0Jth55gGz4q3rQKzCrpXTKS5j-PaR8I7c8dQtjVxOt4jmCpl9nETKvY9gdJxNH4RF0oUPlQI9xm7jfLEAEtqEl66Y0asEkoau4y9DxXJt_xgAvlu4WcZNsYqT8Bx8xG/s1600/beethoven_6.jpg" height="268" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ludwig van Beethoven: Busslied, Op. 48 No. 6</td></tr>
</tbody></table>
Sarja päättyy laajimpaan lauluunsa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=aHFy9ZwiLUs" target="_blank">Bußlied</a> (kohdasta 9:15 eteenpäin) (Katumuslaulu). Se alkaa resitatiivinomaisesti ja johtaa mollisävyissä raskaasti edeten keskelle syvintä toivottomuutta. Valoisa Allegro-taite katkaisee kuin leikaten laulun synkän ja ahdistavan tunnelman. Näin laulu ja koko laulusarja kaartaa riemullisesti loppuunsa.<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-84075720073684350502015-03-25T15:42:00.002-07:002015-04-14T14:49:46.071-07:00Oskar Merikanto (1868-1924) - rakastettu laulusäveltäjä<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7SJtdE0ZzLNtMeb8UDa7z67do2EypQNm4fy8yNccCsJibi0f4dJnJ-wAwe87GMQI0pNr-ocFp-C6QVVwpP3YSTSlgIlpFdvFVfCl2MKrK9P7HugX9GhXDUpP_JwCUzhqXG-TnVZBF7mCF/s1600/Oskar_Merikanto_1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7SJtdE0ZzLNtMeb8UDa7z67do2EypQNm4fy8yNccCsJibi0f4dJnJ-wAwe87GMQI0pNr-ocFp-C6QVVwpP3YSTSlgIlpFdvFVfCl2MKrK9P7HugX9GhXDUpP_JwCUzhqXG-TnVZBF7mCF/s1600/Oskar_Merikanto_1.jpg" height="480" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oskar Merikantoa käsittelevä teksti kirjasta Suomalaiset mestarisäveltäjät (s. 47, Pekka Tuomikoski, Bells 2013)<br />
(klikkaa isommaksi)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<a name='more'></a><br /><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxMb8wGyksEQHBt3rM2xs98e_AuAt50AteACxmssilvQVZm9hEtdp5wimOWQqZieeommoUH5oEZj1phR2mgO7XMX3MceKx184drnZzMMLwUtU3BLZB77aQ5wUjZMS5ejE6u4XloVm4j8nf/s1600/Oskar_Merikanto_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxMb8wGyksEQHBt3rM2xs98e_AuAt50AteACxmssilvQVZm9hEtdp5wimOWQqZieeommoUH5oEZj1phR2mgO7XMX3MceKx184drnZzMMLwUtU3BLZB77aQ5wUjZMS5ejE6u4XloVm4j8nf/s1600/Oskar_Merikanto_2.jpg" height="538" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: 12.8000001907349px;">Oskar Merikantoa käsittelevä teksti kirjasta Suomalaiset mestarisäveltäjät (s. 48, Pekka Tuomikoski, Bells 2013)</span><br />
<span style="font-size: 12.8000001907349px;">(klikkaa isommaksi)</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Bells Publishing Oy julkaisi vuosina 2009-10 kolmiosaisen <a href="http://www.bells.fi/tuotteet/laulunuotit/yksinlaulut/merikanto_yksinlaulut/" target="_blank">Oskar Merikannon kootut yksinlaulut</a> -kokoelman. Osat 1 ja 2 julkaistiin kolmelle eri äänenkorkeudelle (korkea, keskikorkea ja matala). Ne sisältävät tutuimman kantaohjelmiston lisäksi paljon muitakin käyttökelpoisia yksinlauluja. <a href="http://www.bells.fi/tuote/oskar_merikanto_kootut_yksinlaulut_vol3/" target="_blank">Osa 3 </a>julkaistiin ainoastaan yhtenä versiona, joka sisältää kaikki laulut alkuperäissävellajeissaan. Siihen koottiin lauluja, jotka löytyvät Bells Publishing Oy:n muista kokoelmista ja lisäksi marginaalisempaa ohjelmistoa, kuten aikaisemmin julkaisemattomia yksinlauluja.<br />
<br />
Oskar Merikannon laulut kuuluvat suomalaisen yksinlaulun kantaohjelmistoon. Noin 40 hänen yksinlauluistaan on vakiintunut säännölliseen konserttiohjelmistoon. Kaikkiaan hän sävelsi 155 julkaisukelpoista yksinlaulua.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><span style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=FirGKSLdWWk" target="_blank"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEyG5h20B3XJh7vgCm9EBvDhHC46h7tdiAU-VH4XaumTMW6ULirNxIEbiD8afcmkrKeHIRfBEOjNDeUWemBuppT4x8Vg5Jb1pML2uSKFv3MdbJsFRjXG0x2kW6tyN-k9cnn10-wZFEpD0E/s1600/Youtube-Merikanto.jpg" height="197" width="320" /></a></span></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=FirGKSLdWWk" target="_blank">Ville-Veikko Telkki ja Markus Vaara esittävät Oskar Merikannon laulun Kuin hiipuva hiillos tummentuu.</a></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Keskeisimpään kantaohjelmistoon kuuluvat ehdottomasti laulut: <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=qIfTZqRRnuc" target="_blank">Pai, pai, paitaressu;</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=NeFP0L7H4Kc" target="_blank">Kevätlinnuille etelässä,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=tkZsxGWQE1Y" target="_blank">Muistellessa,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=p10ddHtzXeI" target="_blank">Reppurin laulu,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=dHJwvWVFf_w" target="_blank">Kullan murunen,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=8gp7uujCdRA" target="_blank">Miksi laulan,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Jyv-KPOizlA" target="_blank">Kun päivä paistaa,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=d8TXcOO4STI" target="_blank">Kas, oksa värähtää (Se, kvisten skälver)</a>; <a href="https://www.youtube.com/watch?v=abI3KUEEhtA" target="_blank">Kylän tiellä (Bygatan utför)</a>,<a href="https://www.youtube.com/watch?v=v1okZunNyOM" target="_blank">Metsäkyyhkyset (Skogsduvor toner)</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=FirGKSLdWWk" target="_blank">Kuin hiipuva hiillos tummentuu</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=uka0Hp5MNKY" target="_blank">Merellä,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=fW8rolKwlOY" target="_blank">Annina,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=bVvmMZuE_Os" target="_blank">Omenankukat,</a> Lastentaru takkavalkealla (En barnsaga vid brasan), <a href="https://www.youtube.com/watch?v=l6mSUrGXR5c" target="_blank">Kiitävi aatos kaipuun siivin</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=V8E_VZzcRes" target="_blank">Laula tyttö!</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=UNBMR__G9_I" target="_blank">Myrskylintu,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Ctpa95BoVTw" target="_blank">Kottarainen,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=5BakBsUJ2YQ" target="_blank">Soi vienosti murheeni soitto</a>, Linnulle kirkkomaalla, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=PzySTZ2p5yo" target="_blank">Oi, muistatko vielä sen virren</a>; <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ntPtdEziDa4" target="_blank">Itkevä huilu,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=tYiUaz8Ecyk" target="_blank">Ma elän!</a>, Lauantai-ilta, Tule kanssani, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=VJiBlOuaeP4" target="_blank">Laatokka,</a> Elämälle (Hell dig, liv!), Laulelen pojalleni pikkuiselle, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=En-XVKZQPug" target="_blank">Tuulan tei</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=MRi61jkCdmk" target="_blank">Rukous ('Neitsyt Maria emonen')</a>, Kansanlaulu ('Miss' soutaen tuulessa'), <a href="https://www.youtube.com/watch?v=TB3rxSLKD7c" target="_blank">Kiitos sulle, Jumalani</a> ja <a href="https://www.youtube.com/watch?v=_m-Lekc06To" target="_blank">Kun saapuu Herra Zebaoth</a> </i>sekä joululaulut<i> Joulu tullut on </i>ja <i>Lasten joulu.</i><br />
<br />
Näiden lisäksi häneltä löytyy kymmeniä upeita yksinlauluja, joita kuulee aina silloin tällöin esitettävän, mutta ne eivät ole jostakin syystä lyöneet itseään läpi suuren yleisön tietoisuuteen. Tällaisista voisi nostaa esille esim. <i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=8xeOqZH5UJc" target="_blank">Vertaus (Liknelse)</a>, Hennan keinulaulu, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oF7S-AUh74M" target="_blank">Vallinkorvan laulu,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oSEWlyD2VRg" target="_blank">Oi, minne emon lintunen lensi</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=7wf3sUVFJ9M" target="_blank">Illansuussa</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=uyI3fX_eqoU" target="_blank">Nuoruuden ylistys,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=DxDjAgIiI30" target="_blank">Balladi,</a> Hyvästi!, Kasakan kehtolaulu, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=pL1c1OmkbIM" target="_blank">Iltakellot,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=MNePIFWPpeM" target="_blank">Huolissaan huokaileva,</a> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=GKGMcHQgsFw" target="_blank">Nocturne,</a> Ilta tuntureilla, Laulan lasta nukkumahan, Kuolema kannelta löi, Kevätlaulu, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=53SxG1Hn5XM" target="_blank">Hyvää yötä,</a> Teitä siunaan (Jag välsignar), <a href="https://www.youtube.com/watch?v=9vaVHSnhRaA" target="_blank">Käsittämätön Jumala ('Der unbegriffene Gott)</a> </i>sekä <i>Haudoilta, Op. 74, </i>joka sisältää neljä laulua<i> (Valkeat ristit, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=-xI-46KAr6c" target="_blank">Laulaja taivaan portilla</a>, Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot </i>ja<i> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=eA4h3WP6ZSE" target="_blank">Päivännousu kultaa kirkkomaan</a>) </i>ja<i> Venezianska visor, Op. 51, </i>johon kuuluu mm.<i> Annina (</i>sen muut laulut ovat <i>Vackra flicka, gift dig snart </i>ja <i>De gledo på kanalen)</i><br />
<i><br /></i>
Kokoelman toimitustyön yhteydessä törmäsin muutamaan helmeen, joita en ollut koskaan aikaisemmin kuullut:<i><a href="https://www.youtube.com/watch?v=mHI5toYBu-Q" target="_blank">Yöllä</a>, Ilialin laulu, Öiset tiuvut, Sinipiiat, Jos olet mun! Talvikukkia, Vågorna vagga min vita båt, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=8Oa3t6NeSQs" target="_blank">Ainoa maan päällä</a> </i>ja<i> Allting glider mot döden. </i>Aikaisemmin julkaisemattomissa lauluissa oli kaksi ihastuttavaa pikkulaulua:<i> Aamun tuuli purtta vie </i>sekä<i> Marjatan kehtolaulu.</i><br />
<i><br /></i>
Luettelemistani lauluista voidaan huomata, että Merikannon yksinlauluista riittää laadukasta ja mielenkiintoista ammenettavaa laulajalle ja laulumusiikin ystävälle pitkäksi aikaa. Merikanto oli laulusäveltäjänä myös huomattavan monipuolinen. Häntä usein leimaavan keskikauden vuolaan romanttinen, melodinen sävelkieli saa tehdä tietä huomattavan paljon modernimmalle sävelkielelle (selvästi impressionistisia ja jopa ekspressionistisia kokeiluita!) kun opusnumerot ylittävät 100:n.<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-40533314633341775592015-03-04T06:20:00.002-08:002015-10-27T03:21:03.304-07:00Nicolai Geddan ajatuksia äänenmuodostuksesta ja laulamisestaTörmäsin vuosia sitten mielenkiintoiseen artikkeliin Internetissä. Siinä eräs amerikkalainen oopperalaulaja (bassolaulaja, nimen olen unohtunut) haastatteli Nicolai Geddaa (s. 1925). Suomensin tämän mielenkiintoisen artikkelin. Onneksi, sillä en löytänyt kyseistä artikkelia enää. Tässä suomennokseni vapaaseen jakoon:<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiePr8A1dTSOmfA8vI3ibuEL8q7ET97X31hrKgRGqKR40ZCvwdkW_avwYeezK760vw4H66vTbgTynEektt9K9UN58Zu0RQ1otpsTTxqlVT9_f7FKVyXIJpHPsSkxD6dwGZ2lqcq0uGpBPgQ/s1600/nicolai-gedda.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiePr8A1dTSOmfA8vI3ibuEL8q7ET97X31hrKgRGqKR40ZCvwdkW_avwYeezK760vw4H66vTbgTynEektt9K9UN58Zu0RQ1otpsTTxqlVT9_f7FKVyXIJpHPsSkxD6dwGZ2lqcq0uGpBPgQ/s1600/nicolai-gedda.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nicolai Gedda</td></tr>
</tbody></table>
<h2>
Nicolai Gedda</h2>
<i>Nicolai Gedda on luonut pitkän uran yhtenä maailman ykköstenoreista. Hän debytoi 1952 Tukholmassa, synnyinkaupungissan, Adamin Longjumeaun posteljoonin roolissa, mutta hän oli laulanut pitkään kirkkomusiikkia ennen oopperaan siirtymistään. Tuottaja Walter Legge kiinnitti hänet, mikä osoittautui pitkäkestoiseksi nauhoitusyhteistyöksi, Englannin EMI:in ja Geddan tekemä nauhoitusten sarja 50-luvun alkupuolella toi esiin hänen vapaan, kauniin äänensä miljoonien ihmisten kuultavaksi ja kiihdytti hänen nousuaan kunnioitettuun kastiin. Hänet tunnetaan huikeasta tyylitajustaan ja täydellisestä ääntämyksestään. Hänen laulamanaan jokainen tavun pystyy erottamaan ja ymmärtämään selvästi olipa kyseessä sitten italia, ranska, saksa, venäjä tai englanti. Hän suoritti Metropolitan-debyyttinsä Faustin nimiroolissa 1957 ja toimi talossa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Yksi hänen rooleistaan on ollut Hoffmannin nimirooli Hoffmannin seikkailuissa, Lenski Jevgeni Oneginissa ja Belmonte Ryöstö Seraljissa.</i><br />
<br />
<i>Jos Nicolai Geddaa luonnehtisi yhdellä sanalla, se olisi "tyyli". Olin paikan päällä todistamassa tämän nuoren tenorin debyyttiä 1957 Metissä Gounodin Faustissa. Olin nimittäin Mephistopheleksena tuon illan esityksessä ja olin syvästi vaikuttunut Nickyn kauniin äänen ja selvän ääntämisen yhdistelmästä, kuten syvällisestä ranskalaisen tyylin tuntemuksesta. Tämä ensivaikutelma vain vahvistui, kun kuulin myöhemmin häntä Don Giovannin Don Ottaviona. Jälleen kaunis ääni ja lyömätön ääntäminen, mutta tällä kertaa italiaksi ja puhtaalla mozartiaanisella tyylillä. Vuosien ajan olen laulanut tämän lahjakkaan miehen kanssa kaikkea Verdistä Musorgskiin, ja aina se on muodostunut yhtä miellyttäväksi kokemukseksi. Nickyn tyylitaju jokaisen säveltäjän kohdalla on laajalti tunnettua ja arvostettua hänen kollegoidensa parissa. Ja kaikki tämä on yhdistynyt hänen kauniiseen, hiottuun tekniikkaansa. Mikä osuus siitä on hankittua ja mikä lahjakkuuden tuomaa?</i><br />
<br />
<i>Nicky ja minä istuuduimme alas Metin pukuhuoneessa, jossa mietimme ikimuistoiset kaksi ja puoli tuntia. Meidän tenorimme syntyi Tukholmassa venäläiselle isälle ja ruotsalaiselle äidille. Hänen poikkeuksellinen kielellinen lahjakkuutensa on epäilemättä peräisin hänen elämänsä varhaisilta vuosilta. Hänen äidinkielensä oli ruotsi, mutta hän muutti kolmen vanhana Saksaan palatakseen taas synnyinmaahansa yhdeksän vuoden ikäisenä. Monimutkaistakseen kielellistä tilannettaan, hän lauloi venäläisessä kuorossa Leipzigissa, jossa hänen isänsä toimi kuoronjohtajana ja kanttorina venäläisessä Ortodoksisessa kirkossa. Siellä hänen isänsä opetti hänet laulamaan ja soittamaan harmoonia. Nicky opiskeli Ruotsissa ja suoritti tutkinnon latinan kielessä ja historiassa 1945. Kolmikielisen lapsuuden lisäksi hän sai latinan, englannin ja ranskan kielen repertoaariinsa opiskeluaikanaan, jolloin hän hallitsi (tarkoitan todella, hallitsi) kaikkiaan kuusi eri kieltä. Valmistumisensa jälkeen hän sai työpaikan pankista ja jatkoi laulamista sen ohessa, mutta vain kirkossa. Hän etsi itselleen lauluopettajaa, ja niinpä yksi hänen asiakkaistaan vei hänet tapaamaan ruotsalaista tenoria Carl Martin Öhmania, joka löysi nuoren Jussi Björlingin.</i><br />
<i><br /></i>
<i></i><br />
<a name='more'></a><i><br /></i>
<br />
"Hän opetti minulle tuennan," aloitti Nicky. "Ensinnäkin, hän sanoi, sinun ryhtisi täytyy olla aina hyvä. Se on hyvin tärkeää, kun olet lavalla, pitää rintakehä niin korkealla kuin mahdollista."<br />
<br />
- Kuinka vedät henkeä kun alat laulamaan? Kysyin.<br />
<br />
"Ainoat lihakset, joiden pitää työskennellä, ovat nämä..." Hän osoitti juuri kylkiluiden alapuolella olevaa aluetta etupuolella. "Tuossa on minun palleani. Kun hengität sisään, täytät keuhkojen alemmat osat ensin, jolloin sinun kylkiluusi liikkuvat automaattisesti ulospäin. Tuki on liikettä, vatsan avulla, rintakehän sivujen alapuolella."<br />
<br />
- Jos laulat korkean äänen, kysyin, miltä palleassasi silloin tuntuu?<br />
<br />
"Ajattelen sitä kahtalaisena liikkeenä... lihasten työskentelynä... tasapainottamisena hiukan. Molempina."<br />
<br />
- Kuten paine ja vastapaine?<br />
<br />
"Kyllä. Et tietenkään pysty sitä kirjoittamaan, mutta se tuntuu ikäänkuin ulostusliikkeenä. (Kuka väittää, etten pysty sitä kirjoittamaan?) Jos pystyttäisiin näkemään kehosi läpi, sanoisin rintakehä, kyseisen lihastyön vaikutuksesta, laajentuu ulospäin... ja jokin siellä sisällä kannattelee sitä. Uloimmat lihakset kylkiluitten alapuolella suuntaavat ulospäin. Sinun täytyy käyttää myös rintakehääsi resonaattorina... tukena."<br />
<br />
- Työntyvätkö alavatsan lihakset myös ylöspäin?<br />
<br />
"En kiinnitä huomiota alavatsan lihaksiin. En tunne mitään..."<br />
<br />
- Mitä muuta Öhman opetti tuennan lisäksi? Kysyin.<br />
<br />
"Hän selitti minulle maskista... silmien alla sijaitsevasta luisesta muodostelmasta. Meillä on ontelot nenän takana, molempien silmien alla. Äänen täytyy kulkea kurkun läpi ja sen täytyy sijoittua nenän yläpuolelle, ja me soitatamme ääntä kaikissa niissä onteloissa. Tietysti turhan monet ajattelevat maskiin laulamisella tarkoitettavan laulamista nasaalilla äänellä. Hyvin usein vanhoilla laulajilla on erityisen nasaali ääni ja monilla venäläisen koulukunnan kasvateilla myös."<br />
<br />
- Jotkut ihmiset sanovat, että kurkussa pitäisi tuntua niin kuin sitä ei olisikaan, sanoin.<br />
<br />
"Tuohon uskon minäkin, totta! Ensimmäinen lauluopettajani sanoi kurkun asennosta laulettaessa, että sen täytyy olla samassa tilassa kuten haukotellessa: laajasti auki ilman lihas-...jännityksiä missään. Niinpä ajattelenkin, että kurkku täytyy unohtaa. Kunnolla sisäänhengitettäessä, kun haukottelet, sinun aataminomenasi menee itsestään ala-asentoon."<br />
<br />
- Oletko yhtä mieltä, tiedustelin, että puhumme vain haukotuksen alkutilasta?<br />
<br />
"Kyllä, kyllä! Nyt, en vain hengitä ja harjoittele, vaan teen koko suorituksen. Suuni on suljettuna ja hengitän sisään...en pelkästään sieraimien kautta...vaan syvempää, niin että minulla on tunne nenän takana."<br />
<br />
- Tarkoitatko tunnetta poskionteloissa?<br />
<br />
"Kyllä, Minulla on tunne siitä, että avaan kaikki onteloni." Nicky havainnollistaa samanaikaisesti.<br />
<br />
- Kuulen kevyen huokaavan äänen, sanon. Yritätkö saada poskiontelot resonoimaan, kun hengität sisään?<br />
<br />
"Täsmälleen niin,..." kuului hänen innostunut vastauksensa. "... ja se antaa minulle tunteen siitä, että aloittaessani laulamaan minulla on jo maski avoinna."<br />
<br />
- Mitä muuta Öhman edisti tekniikassasi?<br />
<br />
"Hän suhtautui hyvin huolellisesti konsonanttien ääntämiseen, erityisesti sanan alussa, että jokaisen konsonantin pystyy kuulemaan selvästi. Bel cantossa konsonanttien selkeä ääntämys ei tuhoa linjaa. Niiden täytyy tulla aivan viime hetkellä vokaalin jälkeen."<br />
<br />
- Jotkut ihmiset pysyvät liian pitkään ensimmäisellä konsonantilla, kuten 'mmmmiii', ja pingottavat kaikkea sen vuoksi, sanoin.<br />
<br />
"Totta. Hänellä oli se vika, minun ensimmäisellä opettajallani - niin. Minun piti kohtuullistaa sitä. Mutta esimerkiksi, italian sanassa tremo...trrr...trremo...voit hakea sitä rauhassa. 'M' on paljon vaarallisempi. Hän joskus ylikorosti sitä ja vokaalista ei tullut kunnollista. Toinen sääntö, lauloitpa mitä tahansa, miltä korkeudelta tahansa, tai mistä vain sävellajista, konsonantin täytyy tulla täsmälleen samalta korkeudelta kuin vokaalinkin. Jos lauletaan esimerkiksi 'mio' korkealta..." Hän havainnollisti.<br />
<br />
- Hah, sanoin, 'm' on soiva konsonantti ja sen ääni täytyy tulla samalta korkeudelta kuin vokaalin jota se edeltää.<br />
<br />
"Aivan!"<br />
<br />
- Olet ilmeisesti ajatellut paljon kunnollista konsonanttien käyttöä. Ei ihmekään, että sinut tunnetaan kaikkien kielten erinomaisesta ääntämyksestä.<br />
<br />
"Voin kiittää siitä kyseistä herraa," hän lisäsi.<br />
<br />
- Palatakseni siihen sääntöön, sanoin 's' ei ole soiva konsonantti. Pitääkö se samalla tavoin ajatella tulevaksi samalta korkeudelta?<br />
<br />
"Kyllä. Konsonanttien pitäisi auttaa sinua tuottamaan kauniita vokaaleja."<br />
<br />
- Kuinka monta vuotta opiskelit Öhmanilla, ennen kuin lähdit oopperaan?<br />
<br />
"Kolme vuotta."<br />
<br />
- Oliko teillä mitään säännöllisiä ääniharjoituksia?<br />
<br />
"Muistaakseni ensimmäisellä opettajallani ei ollut mitään rutiineja. Toisella, Novicovalla, oli. Hänen ääniharjoituksensa lähtivät, ensiksi pienin intervallein, kuten: ---<br />
ja sitten pitempiä: --- Sitten jotain tällaisia: ---<br />
<br />
- Ne olivat yleensä nopeasti liikkuvia skaaloja? Kysyin.<br />
<br />
"Kyllä. Sitten hän saattoi teettää arpeggioita:" ---<br />
<br />
- Mitä vokaaleja käytitte?<br />
<br />
"Ensin 'a' ja sitten muitakin vokaaleja. Sitten hän saattoi lopettaa: ---<br />
Ja joka tunnilla tein näitä..." Hän havainnoillisti taas hidasta hengitystä nenän kautta.<br />
"Hän opetti minulle sorriso (ital. hymy) -suun asennon... kevyt hymy."<br />
<br />
- Kerropa minulle, sanoin, mitä pää-ääni ja rintaääni merkitsevät sinulle?<br />
<br />
"Pää-ääni on sama kuin falsetto minulle. Se on ääni, joka on täysin tukematon. Olen oppinut laulamaan hyvin korkealta mezza voce ja minä tuen sen aina. En enää edes osaa laulaa falsetossa."<br />
<br />
- Mitä eroa on tukemattomalla falsetolla ja tuetulla pianissimolla tenorille? Kysyin.<br />
<br />
"Falsettolla... saadaan hyvin korkeita ääniä, mutta en voi tehdä niillä mitään. Pianissimo... minä tuen sitä ja pystyn tekemään siitä crescendon."<br />
<br />
- Onko sinulla ollut aina korkeat pianissimot?<br />
<br />
"Ei, ei!"<br />
<br />
- Kuinka löysit ne?<br />
<br />
"Ne voi löytää vain leikkimällä (engl. play) äänen sijoituksen kanssa. Mitä ylemmäs ääni sijoitetaan, sitä ennemmän sen kanssa pystyy pelaamaan."<br />
<br />
- Tarkoitat korkealla nimenomaan maskissa?<br />
<br />
"Kyllä. Mitä enemmän ääni on egalisoitunut... pyöristynyt... äänessä ei ole mitään murroskohtia alhaalta ylös mennessä... Ei rekisterejä."<br />
<br />
- Silloin ensimmäinen askel on eliminoida rekisterinvaihdokset kun mennään ylös, sanoin.<br />
<br />
"Ehdottomasti! Ja se vie aikaa. Meillä tenoreilla löytyvät nuo vaikeat äänet ylimenoalueelta - fis, g - jotka täytyy voittaa."<br />
<br />
- Mitä suosittelisit ylimenon ohittamiseksi?<br />
<br />
"Tenorina kurkun asentoa siinä fis:än, g:n paikkeilla, täytyy ajatella haukottelua vielä enemmän. 'Aa' täytyy peittää. Minulle opetettiin, että pitää ajatella enemmän 'oo'. Se ei voi olla avoin 'aa', kuten alemmassa rekisterissä."<br />
<br />
- Sanoit, että käytät enemmän haukotustilaa ylimenoalueella. Tarkoittaako se sitä, että vedät kurkunpäätä entistä alemmas?<br />
<br />
"Ei! Ajattelen sitä enemmän pallean lihasten työskentelynä."<br />
<br />
- Enemmän jännitystä palleassa, kun menet ylöspäin?<br />
<br />
"Kyllä, kyllä!"<br />
<br />
- Ajatteletko hieman syvemmälle kun menet ylös?<br />
<br />
"Hieman syvemmälle - voisi olla hyvä ilmaisu."<br />
<br />
- Sen lisäksi enemmän tilaa kurkussa?<br />
<br />
"Ehdottomasti."<br />
<br />
- Sillä tarkoitamme kurkunpään seutua, niinhän?<br />
<br />
"Kyllä, sitä on hyvin vaikea selittää."<br />
<br />
- Varmasti. Ei kukaan laulunopiskelija opi laulamaan pelkästään lukemalla tätä juttua, sanoin.<br />
<br />
"Ei mitenkään," oli hänen tiukka vastauksensa. "Et voi päihittää ongelmia, joita tulee eri ylimenoissa ja sävelkorkeuksissa vain kuuntelemalla itseäsi. Tarvitset toiset korvat."<br />
<br />
- Takaisin ylimenoon hetkeksi, sanoin. Jotkut ihmiset sanovat, että he voivat ohittaa sen ajattelemalla hivenen nasaaliin juuri tuolla kriittisellä alueella.<br />
<br />
"Sanoisin kyllä... se tarkoittaa täsmälleen tuota. Äänen täytyy tulla niin eteen kuin mahdollista... ei nasaaliksi... mutta todella maskiin. Pääajatus on "eteenpäin". Pitää ottaa piste jonnekin tuohon..." Hän osoitti pistettä 30-40 senttimetrin päässä kasvojensa edessä. "Ja sitten lauletaan tuohon pisteeseen."<br />
<br />
- Kun sanoit eteenpäin, niin tarkoitat...?<br />
<br />
"Kaikki on täällä ylhäällä", hän sanoi, osoittaen maskia.<br />
<br />
- Ja sinä et ajattele kurkun käyttöä?<br />
<br />
"Minua opetettiin laulamaan vokaaleja."<br />
<br />
- Toisin sanoen, jos lauletaan vokaalit oikein, niin lauletaan oikeaoppisesti, kannustin.<br />
<br />
"Jos kuunnellaan menneitten aikojen suuria laulajia, niin aina puhutaan puhtaista vokaaleista. Jos opetan, minä keskityn hyvin paljon siihen, että nuoret opettelevat kieliä ja ääntämistä."<br />
<br />
"Ranskalainen sanoo, että ei-ranskalaiset laulajat, jotka puhuvat kieltä, lauluvat ranskaksi paremmin kuin ranskalaiset itse, koska ranskalaiset liioittelevat nasaalia. Heillä ääni tukkeutuu ja he kadottavat linjan."<br />
<br />
- Ranskalaisten pitäisi italialaistua hieman, ehdotin.<br />
<br />
"Täsmälleen! Tietysti meidän pitäisi sanoa <i>sans</i>..." Hän havainnollisti ranskalaista nasaaliäännettä.<br />
<br />
"Mutta ranskalaiset ylitekevät sen. Olin onnekas saadessani työskennellä ihmisten kanssa, jotka olivat hyvin, hyvin tarkkoja legaton, ilmaisun, linjan ja tyylin kanssa. Sekin fakta, että minut pistettiin laulamaan Mozartia oli hyvin tärkeää...kuin esimerkkinä otettakoon grupetto..."<br />
<br />
- Mikä on grupetto? Kysyin.<br />
<br />
(Gedda havainnollistaa grupettoa) "kuten La Calunniassa," hän sanoi antaen esimerkin bassorepertuaarista. "Jos se tehdään kuin Donizetissa tai italialaisessa oopperassa, siihen aspiroidaan 'h' jokaiseen väliin. Se on rikollista Mozartin tapauksessa, myös Schubertin lauluissa. Ja mitä enemmän puhut ja äännät kieltä, sitä enemmän se auttaa. Löydät tyylin olemuksen."<br />
<br />
<i>Oli sopivinta lopettaa haastattelu sanaan "tyyli". Tietysti joitakin sellaisia tyylin hallitsevia laulajia on ollut kuuluisissa laulajissa, jotka ovat käyttäneet sitä tehokkaasti peittämään häpeällisiä puutteita laulutekniikassaan. Mutta Nickyn tyyli ei peittele mitään: se vain korostaa entisestään hänen mestarillista äänenkäyttöään. </i>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-50309115163737727092015-03-02T07:39:00.002-08:002015-04-14T14:50:13.426-07:00Nuottikirjojemme värikooditNe joille <a href="http://www.bells.fi/" target="_blank">Bells Publishing Oy</a>:n yksinlaulukokoelmat ovat tuttuja, osaavat tunnistaa eri äänialalle kohdistetun teoksen kannen värin perusteella.<br />
<br />
Kansikuva on kaikissa versioissa sama, mutta sen pohjaväri vaihtuu aina äänenkorkeuden mukaan. <a href="http://kisalli.blogspot.fi/2015/02/pohdintaa-aanenkorkeudesta.html" target="_blank">Äänialoihin</a> ja <a href="http://kisalli.blogspot.fi/2015/02/laulajakohtaiset-savellajit.html" target="_blank">sävellajivalintoihin</a> liittyvää pohdintaa löytyy aikaisemmista blogeistani.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQimBhYLsbVWGWKjnWhrOCez4urjwGyRs0EI6up7cxDWfgcjVNUNKJmwy35e6_AsEL5FFY76UekCkl3eKQ7oJyL9utavmqzgeJ7zdDw0CLpuK4SehBRM-G0Tp6ug_3So5YQIGNJdS0xNRk/s1600/korkea_keski_matala_kannet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQimBhYLsbVWGWKjnWhrOCez4urjwGyRs0EI6up7cxDWfgcjVNUNKJmwy35e6_AsEL5FFY76UekCkl3eKQ7oJyL9utavmqzgeJ7zdDw0CLpuK4SehBRM-G0Tp6ug_3So5YQIGNJdS0xNRk/s1600/korkea_keski_matala_kannet.jpg" height="268" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Bellsin laulukokoelmien kansien väritys: punainen korkealle äänelle, sininen keskiäänelle ja vihreä matalalle äänelle.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Punainen kansi kertoo, että laulukirjan sävellajit on valittu korkean äänialan mukaan, eli se sopii sopraano- ja tenoriäänille. Sininen kansi kertoo vuorostaan, että sävellajit on valittu keskiäänille, mezzosopraanolle ja baritonille sopiviksi. Vihreä kansi taas sen, että sävellajit on valittu matalaa äänialaa, eli altto- ja bassoääniä varten.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a><br /><br />
<br />
Karkea nyrkkisääntö näiden kirjojen välisistä sävellajisuhteista menee niin, että korkean ja keskikorkean kirjan välillä sävellajien ero on kaksi sävelaskelta (terssi) kun taas keskikorkean ja matalan kirjan välillä sävellajien väli on yhden sävelaskelen (sekunti). Se on toimiva lähtökohta, mutta lopulliseen valintaan vaikuttaa moni muukin <a href="http://kisalli.blogspot.fi/2015/02/laulajakohtaiset-savellajit.html" target="_blank">seikka.</a> <br />
<br />
Kolmellekaan eri äänialalle jaettuna sävellajipeitto ei ole kovin kattava. Lisäksi nais- ja miesäänten ominaisuudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia: keskimääräinen naisääni on enemmän kuin oktaavin korkeampi kuin keskimääräinen miesääni. Lisäksi naisäänen ulottuvuus on keskimäärin laajempi kuin miesäänien. Kokemuksen perusteella mezzosopraano valitsee mieluummin korkeamman sävellajin kuin baritoni, vaikka molemmat ovat ns. keskiääniä.<br />
<br />
Itseasiassa Bellsin käyttämät värikoodit eivät rajoitu näihin kolmeen väriin, eivätkä äänialaversiot korkeaan, keskääneen ja matalaan, vaan kaikkiaan eri värikoodeja on kuusi:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjH99brBsSAuwkMvUTt45D2HMfMuRUlDbIRvVsGCzoOHXy6nBJ1YJ6-6sVZTnV3YZq6jF3NU1IJcEMoQbxb2WumbDbQASbJwCc2ILN15zD1dVBKlRsAJ4E17wWiCUDSfyF9e1xxuSGbhoh9/s1600/Kansimallit_v%C3%A4rit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjH99brBsSAuwkMvUTt45D2HMfMuRUlDbIRvVsGCzoOHXy6nBJ1YJ6-6sVZTnV3YZq6jF3NU1IJcEMoQbxb2WumbDbQASbJwCc2ILN15zD1dVBKlRsAJ4E17wWiCUDSfyF9e1xxuSGbhoh9/s1600/Kansimallit_v%C3%A4rit.jpg" height="180" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kansien kaikki värikoodit</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<blockquote class="tr_bq">
Bellsin värikoodit:<br />
<br />
Oranssi = erittäin korkealle äänelle<br />
Punainen = korkealle äänelle<br />
Violetti = keski-korkealle äänelle<br />
Sininen = keski-matalalle äänelle (keskiäänelle)<br />
Vihreä = matalalle äänelle<br />
Keltainen = erittäin matalalle äänelle </blockquote>
<br />
Koska ihmisen ääriäänialojen välillä voi olla viiden sävelaskelen ero (kvintti), niin yhden sävelaskelen porrastuksella tulisi kuusi eri versiota. Näin ollen jokaiselle laulajalle löytyisi puolen sävelaskelen tarkkuudella sopiva sävellaji mihin tahansa lauluun. Taloudellisesti olisi kannattamatonta painattaa jokaisesta nuotista kuusi erilaista vihkoa, niinpä on tyydyttävä kompromisseihin.<br />
<br />
<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-5549564412927464402015-02-27T06:14:00.001-08:002016-06-11T04:34:35.201-07:00Laulajakohtaiset sävellajitJos aikaisemmin yksinlaulujen transponoimiseen, eli sävellajien muuttamiseen onkin suhtauduttu varauksella, niin nykyisin sitä käytetään paljon rohkeammin.<br />
<br />
Yksittäiselle laulajalle jopa puolen sävelaskelen (pieni sekunti) siirrolla saattaa olla ratkaiseva merkitys siihen, kuinka laulu soi vapaasti, laulaminen tuntuu hyvältä ja helpolta. Varsinkin lauluharrastuksen alkuvaiheessa sillä voi olla paljon merkitystä, sillä käyttökelpoinen ääniala on vielä suppea. Muutenkin äänenmuodostusta on helpompaa ryhtyä opettelemaan ns. keskialueelta, jolla laulaminen on helpointa ja vaivattominta.<br />
<br />
Useimmin korkeat sävelet tuottavat eniten hankaluuksia laulajille. Sikälikin laulun korkeimmilla sävelillä on paljon merkitystä, että laulun musiikillinen huippukohta sijoittuu usein niihin. Jos korkein sävel soi kireästi, tukahtuneesti, alavireisesti tai pahimmassa tapauksessa sitä ei saada edes laulettua, niin täytyy pohtia, että onko laulajalla edellytyksiä laulaa kyseistä teosta - ainakaan käsillä olevasta sävellajista.<br />
<br />
Peruslähtökohta on yleensä se, että korkeampi sävellaji kuulostaa soinniltaan kirkkaammalta. Siksi sävellajia kannattaisi laskea mahdollisimman vähän. Ja päin vastoin, tummuutta tavoittelevan laulun sävellajia kannattaa nostaa mahdollisimman vähän.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLwTN77gcEXePJkd3hTnmwz_OC47FwlO2HfVJ0SmyVgsvhxAmh5DZdE09hwPeql6GYoKJ6i-il0-e-JnHw0H4oiRFRvArmMoxJlG7eNv_aCbhr49P_27HNfFvUinbZ3yQC8Goo4zTjNF48/s1600/Karjalan+kunnailla_gmollin%C3%A4yte.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="324" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLwTN77gcEXePJkd3hTnmwz_OC47FwlO2HfVJ0SmyVgsvhxAmh5DZdE09hwPeql6GYoKJ6i-il0-e-JnHw0H4oiRFRvArmMoxJlG7eNv_aCbhr49P_27HNfFvUinbZ3yQC8Goo4zTjNF48/s1600/Karjalan+kunnailla_gmollin%C3%A4yte.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tutun kansansävelmän melodia, johon on merkitty melodian korkein ja matalin ääni punaisella.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sopivan sävellajin valintaan vaikuttaa yksittäisistä muuttujista ehkä eniten laulun ambitus, eli laulumelodiassa esiintyvien äärisävelten (korkeimman ja matalimman sävelen) välinen ero. Ylläolevassa kuvassa näkyy tutun kansanlaulun "Jo Karjalan kunnailla" sanat ja melodia g-mollissa. Laulun matalin sävel b on merkitty punaisella ("jo"-sanan kohdalla). Vastaavasti laulun korkein sävel d2 (kaksiviivainen d) esiintyy kahdessakin kohtaa, ensimmäinen esiintymä merkitty punaisella ("kukkuu"-sanan jälkimmäisellä tavulla), toisen kerran vastaavan korkuinen sävel esiintyy laulun loppusäkeessä sanan "kaihoni" ensimmäisellä tavulla. Kyseisen laulun ambitus on siis b-d2.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a><br />
<br />
<br />
Kyseisessä sävellajissa laulu on vielä suuren yleisön laulettavissa, joskin nykyisin - laulutaidon yleisen rapistumisen vuoksi - laulu voisi olla yhteislauluksi turhan korkea tästä sävellajista. Harjaantunutta lauluääntä ajatellen tästä laulusta kyseinen sävellaji g-molli sopisi parhaiten matalalle äänelle (basso, altto). Matala baritoniääni saattaisi vielä valita tämän sävellajin esitykseensä, mutta hieman korkeampi baritoni ja naisäänistä mezzosopraano voisi kaivata jo yhtä sävelaskelta korkeampaa sävellajia a-mollia, jolloin laulun ambitus olisi c1-e2.<br />
<br />
Jos laulussa esiintyy jokin satunnainen matala tai korkea ääni, niin ambitusta merkittävämmäksi sävellajin valintakriteeriksi voi muodostua laulun tessitura, eli keskisävel. Tessitura kertoo sen sävelkorkeuden, jolla laulumelodia keskimäärin pyörii. Vaikka laulaja kykenisi saavuttamaan laulun korkeimman sävelen, niin laulaminen voi käydä hyvin raskaasti, jos melodia sijaitsee muutoin korkeassa sävelalassa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDLFjpCbeMR4lC2sja4oJ95hoSRubZ8z-iaThnRdlJuBa-i9g5YkXGOLZu6MTFgFFvQJjMDIv-bjaHTt8ECndqHpYjbhyphenhyphenyGe5iFfWVHrFnTSNu7YHM6v-oKWKNV3oXRyuJOP3ureDYRxz7/s1600/Hyv%C3%A4+on+Herra_gmollin%C3%A4yte.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="370" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDLFjpCbeMR4lC2sja4oJ95hoSRubZ8z-iaThnRdlJuBa-i9g5YkXGOLZu6MTFgFFvQJjMDIv-bjaHTt8ECndqHpYjbhyphenhyphenyGe5iFfWVHrFnTSNu7YHM6v-oKWKNV3oXRyuJOP3ureDYRxz7/s1600/Hyv%C3%A4+on+Herra_gmollin%C3%A4yte.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuttu koraalisävelmä 1500-luvulta. (Vk 324)</td></tr>
</tbody></table>
Ylläolevassa tuttu koraalisävelmä on samassa sävellajissa g-molli, kuin edellisessä esimerkkilaulussa. Niillä on myös sama huippusävel (d2). Koraalisävelmän ambitus on edellistä suppeampi (fis1-d2). Näillä perusteilla voisi kuvitella, että jälkimmäinen koraalisävelmä on helpompi laulaa kuin edellinen kansanlaulu. Asia on kuitenkin päinvastoin, sillä laulujen tessiturassa on ratkaiseva ero: "Jo Karjalan kunnailla" -laulun keskisävel on g1, kun taas "Hyvä on Herra" -koraalisävelmässä se on b2. Eroa on puolitoista sävelaskelta eli pienen terssin verran. Siitä aiheutuu, että jälkimmäinen on huomattavasti raskaampi laulaa. Yhteislaulua ajatellen f-molli voisi olla sille sopivampi sävellaji, tai jopa e-molli.<br />
<br />
Pelkästään laulajalle parhaiten istuvan sävellajin hakeminen ei ole aina lopullinen valintakriteeri. Tärkeä valintakriteeri voi olla myös laulun alkuperäisen sävellajin suhde uuteen, transponoituun sävellajiin. Sävellajeilla on ominaissointinsa. Säveltäjällä voi olla hyvinkin painavat perusteet valitsemalleen sävellajille, siksi minkä tahansa sävellajin valitseminen ei ole aina perusteltua.<br />
<br />
Nyrkkisääntönä toimii se, että lähellä toisiaan olevat etumerkinnät ovat samansukuisia keskenään, esim. As-duurin (neljä alennusmerkkiä) ja Es-duurin (kolme alennusmerkkiä) soinnissa on paljon samankaltaisuutta. Jos tällainen sukulaissävellaji sattuu lähelle laulajalle sopivaa äänialaa, sitä kannattaa suosia sointinsa takia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDQRbCCnhLmikkmarD1EZ9OqBoZi6czJ-UwNJnBqXLygeFQ4sOTh7pGsZCiSM6TYgQRld75Ch0l0atoFbLA0BGZBGwHnBJW72KrjP7vsvN6QEYl0Ik395GfjP4HhoA2YWG_wrY2GP4gGYT/s1600/b-s%C3%A4vellajit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="147" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDQRbCCnhLmikkmarD1EZ9OqBoZi6czJ-UwNJnBqXLygeFQ4sOTh7pGsZCiSM6TYgQRld75Ch0l0atoFbLA0BGZBGwHnBJW72KrjP7vsvN6QEYl0Ik395GfjP4HhoA2YWG_wrY2GP4gGYT/s1600/b-s%C3%A4vellajit.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Alennusmerkein (b) varustetut sävellajit.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhV6RV6oLnG4x7Nmy4DVQLTdXR36UOdtv5ZAhNNGyxNBJtLpPPPSwFqI3V9IUaKfTmq-_NYaLd67Y-qV_AoXMatBjy-n81tunyJyPh7xeZv-tqK27yMukV-TpAvNwtCEqdTCy9pd-qIf1Fm/s1600/%23-s%C3%A4vellajit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="148" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhV6RV6oLnG4x7Nmy4DVQLTdXR36UOdtv5ZAhNNGyxNBJtLpPPPSwFqI3V9IUaKfTmq-_NYaLd67Y-qV_AoXMatBjy-n81tunyJyPh7xeZv-tqK27yMukV-TpAvNwtCEqdTCy9pd-qIf1Fm/s1600/%23-s%C3%A4vellajit.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ylennysmerkein (#) varustetut sävellajit.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Aivan vähäpätöinen valintaperuste ei ole myöskään sävellajien luettavuus
ja soitettavuus. Sanomattakin on selvää, että mitä enemmän laulussa on
etumerkkejä, sitä hankalammaksi soitettavaksi se käy. Pianistia
kannattaa ajatella, jos sopivan sävellajin valinta ei ole puolesta
sävelaskeleesta kiinni. Yleensä aina runsasetumerkkisen sävellajin ala-
ja yläpuolella on puolen sävelaskelen päässä huomattavasti
vähäetumerkkisempi sävellaji tarjolla.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjK_KJFKkAEx68Tv7BpWEezJLWDADg2kCuLSs7pnqlQ6EIVXbHJklulj8dTH1-WTZZBCJ97xFm87_SLQ9R3ADR7RrFGPYHosP36ypeG3pFaeCHnFznPfO52Pe9xERqAcAO7tsrI6dbsXh8c/s1600/Karjalan+kunnailla_asmollin%C3%A4yte.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="342" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjK_KJFKkAEx68Tv7BpWEezJLWDADg2kCuLSs7pnqlQ6EIVXbHJklulj8dTH1-WTZZBCJ97xFm87_SLQ9R3ADR7RrFGPYHosP36ypeG3pFaeCHnFznPfO52Pe9xERqAcAO7tsrI6dbsXh8c/s1600/Karjalan+kunnailla_asmollin%C3%A4yte.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuttu kansansävelmä As-mollissa.</td></tr>
</tbody></table>
Ylläolevasta kuvasta nähdään, että jos tuttua kansansävelmää transponoidaan puoli sävelaskelta ylöspäin (pieni sekunti) G-mollista As-molliin, niin etumerkkien määrä kasvaa kahdesta alennusmerkistä seitsemään. Se tarkoittaa haastetta pianistille.<br />
<br />
Ei ole yksiselitteistä valita oikeaa sävellajia eri äänityypeille. Laulujen transponoiminen tarkoittaa aina kompromisseja. Yksinkertaisinta olisi olla transponoimatta niitä ollenkaan ja tyytyä laulamaan sellaista ohjelmistoa mihin kykenee ja mikä parhaiten omalle äänelle istuu. Mutta kuka sitä haluaa?Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-37919544477560791632015-02-26T14:23:00.002-08:002015-04-14T14:50:38.136-07:00Laulujen transponointiMusiikkimaailmassa on vallinnut vanhastaan syvä kunnioitus säveltäjiä kohtaan. Säveltäjien tekemiä tempomerkintöjä, dynaamisia merkintöjä sekä muita esitysmerkintöjä on pidetty koskemattomina. Ennen kaikkea säveltäjän valitsema sävellaji on ollut pyhä. Periaate on hyvä. Sävellajeilla on eroja ja usein säveltäjä/sovittaja on valinnut sävellajin tietoisesti. Sävellajeihin liittyy myös monenlaista symboliikkaa, joka häviää jos sitä vaihdetaan.<br />
<br />
Musiikkiteosten transponointia, eli sävellajin muuttamista on kuitenkin tehty satojen vuosien ajan. Se on perusteltua, jos teos on sovitettu jollekin toiselle intrumententille tai kokoonpanolle. Jokaiselle soittimelle on paremmin ja huonommin sopivia sävellajeja - kyse voi olla sointiin tai soittoteknisiin liittyvistä asioista.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a><br /><br />
<br />
Ihmisääni on myös yksilöllinen instrumentti. Lauluteoksia on transponoitu pitkään eri ihmisen äänialoille sopiviksi. Toisaalta ooppera- ja kirkkomusiikkiteoksissa esiintyviä aarioita ei juurikaan transponoida, vaan ne lauletaan alkuperäisistä sävellajeistaan. Säveltäjät ovatkin usein säveltäneet ne tiettyä äänityyppiä varten.<br />
<br />
Korkeaan sävelalaan sävellettyä laulua on matalaäänisen laulajan aivan mahdotonta laulaa. Erinomainen laulutekniikka voi auttaa saavuttamaan oikeat äänet, mutta siltikään laulu ei kuulosta luonnolliselta ja levolliselta. Jokaisella laulajalla on äänityypilleen luontaisesti sopiva ääniala. Sävelaskein mitattuna se vaihtelee tyypillisesti noin kvintin verran (viisi sävelaskelta), jos unohdetaan nais- ja miesäänten välinen oktaaviero.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhg9sIXzIvLxt866LUun8MHmUU2ceVtzxJySlcduqRgUGQQEQemk4gNvvZePxP2OzBoymr1R5hZLFuTY62oVKWAejo5HzfoUcfEzG1M5FrxVBLnUb0UaP5zYZ3v1Xsk5A8muYwJZxF8MXDV/s1600/%C3%84%C3%A4nen+ulottuvuus.gif" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhg9sIXzIvLxt866LUun8MHmUU2ceVtzxJySlcduqRgUGQQEQemk4gNvvZePxP2OzBoymr1R5hZLFuTY62oVKWAejo5HzfoUcfEzG1M5FrxVBLnUb0UaP5zYZ3v1Xsk5A8muYwJZxF8MXDV/s1600/%C3%84%C3%A4nen+ulottuvuus.gif" height="129" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Äänityyppien tyypilliset ulottuvuudet sävelasteikolla</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tämä tarkoittaa siis sitä, että korkea tenoriääni voi laulaa luontevasti saman laulun jopa viisi sävelaskelta (kvintin) korkemmalta kuin matala bassoääni! <br />
<br />
Aikoinaan laulumusiikkiin tutuessani huomasin, että eri äänialoille ja -tyypeille kohdistettuja kokoelmia on saatavilla varsin vähän. Ehkä eräs kansainvälisesti kaikkein tunnetuimmista laulukokoelmista <i>Franz Schubert - Lieder 1</i> (Edition Peters) on saatavilla nykyisin jopa neljälle eri äänenkorkeudelle. Siitä löytyvät editiot korkealle (high voice), keski- (medium voice), matalalle (low voice) ja hyvin matalalle äänelle (very low voice).<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqjuOZIZETLH8_fad8ISmdihnCAT0hRCFh6o2Dl7o0SzaTfm7aPo2sp9gUxeAULAYiowjw5J9AQZR99F-ysMTd0OkrajehkvMgFg0F3apJWK4W9RncN6uFGAkVTJITtzECYzAzfB10VFrr/s1600/EP_Schubert+Album.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqjuOZIZETLH8_fad8ISmdihnCAT0hRCFh6o2Dl7o0SzaTfm7aPo2sp9gUxeAULAYiowjw5J9AQZR99F-ysMTd0OkrajehkvMgFg0F3apJWK4W9RncN6uFGAkVTJITtzECYzAzfB10VFrr/s1600/EP_Schubert+Album.jpg" height="320" width="217" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Schubert - Lieder 1 (<span id="ctl00_ctl00_cphFullWidth_cphContent_ucProductDetails_lblCatalogueReference">EP8303B)</span></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Jos on kansainvälisillä markkinoilla eri äänityypeille räätälöityä perusohjelmistoa vähän, niin vielä heikompi on ollut tilanne kotimaan markkinoilla. Toki asia on aivan ymmärrettävä, kun markkinat ovat pienet - ei ole taloudellisesti kannattavaa jakaa nuottikokoelmien ennestäänkin pieniä painoksia vielä pienempiin osiin. Ohjelmiston täytyisi olla sellaista, mikä varmasti myy.<br />
<br />
Jo kauan saatavilla ollut, erinomainen poikkeus löytyy kotimaisiltakin markkinoilta: alunperin Fazerin julkaisema <i>Suomalaisia yksinlauluja</i> <i>1</i> ja <i>2</i> (Fennica Gehrman Oy). Se sisältää mukavan otoksen suomalaisten yksinlaulujen perusohjelmistosta. Siitä löytyvät editiot kolmelle eri äänenkorkeudelle: sopraano/tenori, mezzosopraano/baritoni ja altto/basso.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw-DlzZIxb1ojoZ-8ogzY-KVIP-pTk5GoiF2LhUfopISMovRA1b5AAhjTcdLXZvf754WAKZjkC8rMv8O6bI1-DtDEIj4t-KKrXDA5aqQpf9PYemKvo0X4lr1bYjZkYdnN2nTRkpyZP8i_P/s1600/suomalaisia-yksinlauluja-1-altto.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw-DlzZIxb1ojoZ-8ogzY-KVIP-pTk5GoiF2LhUfopISMovRA1b5AAhjTcdLXZvf754WAKZjkC8rMv8O6bI1-DtDEIj4t-KKrXDA5aqQpf9PYemKvo0X4lr1bYjZkYdnN2nTRkpyZP8i_P/s1600/suomalaisia-yksinlauluja-1-altto.jpg" height="320" width="223" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suomalaisia yksinlauluja 1 - mezzosopraano/baritoni</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> (Fenni</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Omalla julkaisutoiminnallani olen pyrkinyt vastaamaan kysymykseen: kuinka saada vakiintunut yksinlaulun perusohjelmisto jokaisen laulajan ulottuville? Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sama kokoelma on julkaistava yhtä aikaa useana eri äänialalle räätälöitynä versiona.<br />
<br />
Karkea nyrkkisääntö menee niin, että tenorin ja baritonin välinen ero sävelaskeleissa mitaten on terssin verran (kolme sävelaskelta) ja baritonin ja basson välillä on yksi sekunti (yksi sävelaskel).<br />
<br />
Naisääni on luonnostaan ulottuvampi ja joustavampi. Niinpä sopraanoa ja
tenoria ei voida pitää ominaisuuksiltaan yhdenvertaisina, kuten ei
mezzosopraanoa ja baritonia tai alttoa ja bassoakaan, jos nais- ja
miesääninen välinen oktaaviero unohdetaan. Usein sopraanon ja mezzosopraanon välille sekä mezzosopraanon ja alton välille riittää yhden sävelaskelen ero.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSdEXwJIsqsf4gh4zyTq5kBqUj6EzhyphenhyphenY8jC7pqqvkKsrrtmMgEmVE5icfSGxtotUhyphenhyphenRcoivpOLELGHD2zNfcTiLSK8BYa3cdtvwPD-nixNROKpoUTf7JiLWMhp9m_48325lq_0owxjyPiF/s1600/%C3%84%C3%A4nialan%C3%A4ytteet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSdEXwJIsqsf4gh4zyTq5kBqUj6EzhyphenhyphenY8jC7pqqvkKsrrtmMgEmVE5icfSGxtotUhyphenhyphenRcoivpOLELGHD2zNfcTiLSK8BYa3cdtvwPD-nixNROKpoUTf7JiLWMhp9m_48325lq_0owxjyPiF/s1600/%C3%84%C3%A4nialan%C3%A4ytteet.jpg" height="336" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuttu kansansävelmä "Jo Karjalan kunnailla lehtii puu" transponoituna eri äänityypeille sopiviin sävellajeihin</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Yllä olevassa kuvassa tuttu kansansävelmä on transponoitu kolmeen eri sävellajiin. Jako kolmen eri äänityypin välillä on hyvin karkea, mutta noudattaa ajatusta "korkean ja keskikorkean äänen välillä terssi ja keskikorkean ja matalan äänen välillä sekunti". Pian voidaan huomata, että tällainen jako ei ole missään tapauksessa aukoton, vaan se sisältää monia kompromisseja. Lisäksi sävellajien valintaan vaikuttaa moni muukin tekijä kuin tietylle äänityypille ominainen ääniala. Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-58785732154690824702015-02-25T12:39:00.000-08:002015-04-14T14:50:48.952-07:00Pohdintaa äänenkorkeudesta<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFgJzpLX1nLPi0Aam4b3V7iiHbk0R6DhcvCY8E42_7b4mlWJC13NxQAaJtvSodf2DiF-9kuWAc7vWsoOKViz4tbBHTSFSsLfu9-4lQZR0W2FXuUl0t-2KjoTeM7KQF2SNBocpoPmUDOzvq/s1600/What+singers+think.gif" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFgJzpLX1nLPi0Aam4b3V7iiHbk0R6DhcvCY8E42_7b4mlWJC13NxQAaJtvSodf2DiF-9kuWAc7vWsoOKViz4tbBHTSFSsLfu9-4lQZR0W2FXuUl0t-2KjoTeM7KQF2SNBocpoPmUDOzvq/s1600/What+singers+think.gif" height="233" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mitä laulajat ajattelevat laulaessaan</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tämä humoristinen piirros on minulle tuttu jo vuosien takaa ensimmäisen laulunopettajani luokkahuoneen seinältä. Siinä on karikatyyrit kaikkein keskeisimmistä äänityypeistä, eli fakeista, joita laulumaailmassa tapaa: bassosta, sopraanosta, baritonista, mezzosopraanosta ja tenorista.<br />
<br />
Sekakuorossa äänityypit jakautuvat neljään päätyyppiin: naisäänet sopraanoon (korkea naisääni) ja alttoon (matala naisääni), miesäänet tenoriin (korkea miesääni) ja bassoon (matala miesääni). Se on toimivaksi havaittu jako, sillä neliäänisyydellä voidaan toteuttaa hyvin monimuotoisia musiikkiesityksiä.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a><br /><br />
<br />
Yksinlaulun (ja oopperalaulun) piirissä matalan ja korkean äänityypin väliin on määritelty vielä yksi äänityyppi. Naisäänissä se on mezzosopraano ja miesäänissä baritoni.<br />
<br />
Wikipediassa on mielenkiintoista tietoa <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4niala" target="_blank">äänityypeistä.</a><br />
<br />
Uskoisin ihmisväestössä äänenkorkeuden noudattavan luonnonilmiöissä usein esiintyvää normaalijakaumaa. Normaalijakauma on kellokäyrä. Se paljastaa, että keskivertoa lähellä olevien esiintymien määrä on suhteellisesti huomattavan paljon suurempi kuin ääripäissä olevien esiintymien. Esim. ihmisten pituudet väestön keskuudessa noudattaa tällaista jakaumaa, jolloin havaitaan, että keskimittaisia ihmisiä on huomattavan paljon enemmän kuin äärimmäisen lyhyitä tai pitkiä ihmisiä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-kqZHNHIJSUthnb_9TD6JJg5lxbmlnvoPwy3QW9H2I0DB-EtHUoEB9GOTD9G-f10DfbM2_L3F8IrJexvwGb5ZvALewN38px9hp13t9UddnWZXeUPbZrgtE8bRSHgnXIaFn109uUGnJIfd/s1600/normaalijakauma_%C3%A4%C3%A4nialat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-kqZHNHIJSUthnb_9TD6JJg5lxbmlnvoPwy3QW9H2I0DB-EtHUoEB9GOTD9G-f10DfbM2_L3F8IrJexvwGb5ZvALewN38px9hp13t9UddnWZXeUPbZrgtE8bRSHgnXIaFn109uUGnJIfd/s1600/normaalijakauma_%C3%A4%C3%A4nialat.jpg" height="245" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Äänityypit sijoitettuna normaalijakauman mukaiselle käyrälle.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Normaalijakauma paljastaa sen, että keskivertoa äänenkorkeutta esiintyy ihmisväestössä huomattavan paljon enemmän kuin hyvin matalia tai hyvin korkeita ääniä. Miesäänissä keskivertoa äänenkorkeutta edustaa baritoniääni, mutta naisäänissä se ei olekaan mezzosopraano, vaan sopraano. Tästä voidaan päätellä, että altto on naisäänityyppinä hyvin harvinainen. Miesäänissä sen vastine on syvä basso "basso profondo".<br />
<br />
Perinnölliset ja rodulliset ominaisuudet vaikuttavat myös äänenkorkeuteen ja -väriin. On luonnostaan matalaäänisempiä ja korkeaäänisempiä kansoja. Ihmisen pituus korreloi vahvasti myös äänenkorkeuteen. Pienemmillä ihmisillä on usein korkeampi ääni, mikä johtuu äänihuulien pienemmästä koosta, jolloin niiden värähtelytaajuus on korkeampi. Niin kuin aina, poikkeuksiakin on: on olemassa pitkiä tenoreita ja lyhyitä bassoja.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-1972001758798970942015-02-24T09:53:00.001-08:002015-04-14T14:51:01.013-07:00Bells Publishing Oy -nimestäHalusin liittää yritykseni nimeen jotain Karjalaan tai
itäisyyteen viittaavaa, sillä sukujuureni ovat vahvasti Pohjois-Karjalassa ja karjalaiset ovat tunnetusti laulavaista väkeä. Ajattelen yleisesti itäisen mielenlaadun tarkoittavan väkevää tunne-elämää ja myös itseilmaisun tarvetta - taiteelle hyvää maaperää.<br />
<br />
En tiedä tämänkö vuoksi slaavilainen taide on aina puhutellut minua syvästi? Erityisesti Sergei Rahmaninovin (1873-1943) musiikki istui hyvin nuoruusvuosieni mielenmaisemaan.<br />
<br />
Rahmaninovin musiikissa toistuu kaksi temaattista motiivia ylitse muiden: keskiaikainen <i>Dies Irae</i> (vihan päivä) -sekvenssi sekä kellomotiivi. Kello-teemaan hän on paneutunut erityisesti, omasta mielestään eräässä kaikkein onnistuneimmassa teoksessaan, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=_mAUVCFpNa8" target="_blank"><i>Kellot</i>-kantaatissa Op. 35</a>, joka on sävelletty Edgar Allan Poen (1809-1849) runoon <i>The Bells</i>.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1CS3dMkhdtyY9XZCeyPPdmL62cjmNfc80SM-8SkhELz-u2iE3UhDoGUk4Ni8-ijm3DX3mkBDZ67PA5tyg1A036oKzwTu9m2JJ0rFf9-O6Md7AxxklJjh5NKMXlRCtZjzkJ6ASDL4wLCaY/s1600/The+Bells-runo.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1CS3dMkhdtyY9XZCeyPPdmL62cjmNfc80SM-8SkhELz-u2iE3UhDoGUk4Ni8-ijm3DX3mkBDZ67PA5tyg1A036oKzwTu9m2JJ0rFf9-O6Md7AxxklJjh5NKMXlRCtZjzkJ6ASDL4wLCaY/s1600/The+Bells-runo.png" height="320" width="247" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Edgar Allan Poe (1809-1849): The Bells</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Neliosainen runo kertoo kelloista ja siitä, mitä ne viestivät soinnillaan.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a><br /><br />
<br />
Ensimmäisessä runossa kerrotaan hopeisista rekikelloista - kuinka niiden sointi luo helkkyvää iloa talviyöhön. Ne kuvaavat syntymän riemua. Rahmaninovin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=_mAUVCFpNa8" target="_blank">kantaatissa </a>orkesteri soittaa helkkyvän rekiretken, jossa kuoro säestää tenorisolistin riemukasta hehkutusta.<br />
<br />
Toisessa runossa kultaiset hääkellot soivat onnea ja harmoniaa. Niiden on ajateltu kuvastavan rakkautta. Rahmaninovin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=_mAUVCFpNa8" target="_blank">kantaatissa</a> unelmoiva sopraanosoolo leijailee laajakaarisena kaiken muun sointimaailman yllä (kohdasta 6:10 eteenpäin).<br />
<br />
Kolmas osa on kauhun ja sekasorron täyttämä. Vaskikellot soittavat tulipalohälytystä. Ihmiset pakenevat tuhoavaa tulta. Rahmaninov sävelsi <a href="https://www.youtube.com/watch?v=_mAUVCFpNa8" target="_blank">osan</a> kuorolle, joka hyytävästi laulaa hätää ja tuskaa sekasortoiselta kuulostavan orkesterin säestämänä (kohdasta 16:49 eteenpäin).<br />
<br />
Neljännessä runossa soivat kuoleman rautaiset kellot. Majesteetillisesti se voittaa lopulta kaikki ihmiset. Ajattelen Poen tässä osassa viittaavaan säkeillään "Keeping time, time, time / In a sort of Runic rhyme" ensimmäiseen runoon - elämän ja kuoleman välillä vallitsee vääjäämätön yhteys. Baritoni-solisti jylisee <a href="https://www.youtube.com/watch?v=_mAUVCFpNa8" target="_blank">kantaatissa</a> vääjäämättöntä kuolemaa kuoron ja orkesterin yli (kohdasta 25:41 loppuun).<br />
<br />
Runon symboliikka viehätti ja viehättää yhä minua. Rahmaninovin kantaatti on vaikuttava; sävellettynä runo saa valtaisan tehon.<br />
<br />
Kellojen soittoa kuulee yhä joka puolella maailmaa: kaupungeissa, kirkoissa, karjalaitumilla, koulujen pihoilla, tuntureilla. Joka paikassa niillä on oma viestinsä. Ne soivat merkiksi ajan kulusta, varoitukseksi, hälytykseksi, ne ilmaisevat olinpaikkaa yms.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3cf1jYU6Ab88wLd3aMN4vErkbmhUTn08S3ORB7FkYKznpAgd34g71T28P-_pY9InX5hwc0WQedtVLO6OR_f2-U6v7Z9IyOGIVDgwxq33yXsJoTUD9BNJEkRBxnlmdJ7NOvpoPNyzKdGwy/s1600/United.jpg" height="141" width="200" /></div>
<br />
Mikseivät minun kelloni voisi soida hyvän ja arvokkaan musiikin puolesta?<br />
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5850341088521263097.post-55026919226632981332015-02-24T09:02:00.000-08:002015-04-14T14:51:11.869-07:00Mistä kaikki alkoi - yrittäjän tarinaOma lauluinnostukseni syttyi todenteolla vasta opiskeluaikoinani Oulussa. Siihen saakka olin kuvitellut, ettei laulaminen matalaäänisenä ihmisenä ollut minun juttuni - ääneni väsyi ja rasittui laulaessa nopeasti.<br />
<br />
Kuorolaulukokemukset avasivat kuitenkin kokonaan uuden maailman. Sekakuoron bassoääni tuntui liikkuvan yleensä äänenkorkeuksiltaan minulle hyvin sopivalla alueella ja laulamiseni mahdollistui.<br />
<br />
Kun sekakuorossa miesäänet jakaantuvat kahteen miesääneen: korkeaan (tenori) ja matalaan (basso), mieskuorossa jako on tiheämpi. Tenorit ja bassot jakautuvat edelleen ylempään (1. ja 2. tenori) ja alempaan (1. ja 2. basso) ääneen. Tiheä jako mieskuorossa (samoin naiskuorossa) mahdollistaa sen, että jokaiselle laulajalle löytyy ominaisin ääniala, jota on helppo laulaa.<br />
<br />
Kuoroissa pääsee myös kiinni äänenmuodostuksen alkeisiin. Sen myötä laulaminen helpottuu ja käyttökelpoinen ääniala laajenee.<br />
<br />
Äänenmuodostuksen alkeiden oppimisen myötä heräsi kiinnostukseni myös yksinlaulua kohtaan. Läheisen ystäväni kanssa harrastimme yhteismusisointia niin, että minä pianonsoittotaitoisena säestin häntä ja hän lauloi laulutunneilla saamiaan läksyjä. Vähitellen kokeilimme vaihtaa myös osia: hän siirtyi pianon ääreen ja minä kokeilin laulamista.<br />
<br />
Parin vuoden jälkeen kypsyi ajatus pyrkiä Oulun konservatorioon musiikkiopiston yksinlauluoppiin. Haku tapahtui keväällä ja siihen sisältyi koelaulu lautakunnan edessä. Tiedon sisäänpääsystäni sain vasta alkusyksystä. Tällä välin olin ehtinyt saada ensimmäiset laulutuntini kahdella kesäkurssilla.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgoId1wsYbPTGuFh5PBaJ73HbQEvXt8R0OjsJOEUqu2YPVN_c584FvB1p_fSbcJL5V3R6VQ8JEgKxS25Rw3kRjdzH6XoXV_N_OKNYu66VT1HSJniTfDsY5k1B48KORpAoLMOlwKPQGa-um/s1600/Ensimm%C3%A4inen+laulutunti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgoId1wsYbPTGuFh5PBaJ73HbQEvXt8R0OjsJOEUqu2YPVN_c584FvB1p_fSbcJL5V3R6VQ8JEgKxS25Rw3kRjdzH6XoXV_N_OKNYu66VT1HSJniTfDsY5k1B48KORpAoLMOlwKPQGa-um/s1600/Ensimm%C3%A4inen+laulutunti.jpg" height="640" width="434" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joltain aivan ensimmäisiltä laulutunneiltani.</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Lauluopinnoista huolimatta minulla on säilynyt matala ja tumma ääneni. Se on tosin voimistunut, sen ulottuvuus on kasvanut, sen sointiin on tullut vuolautta, kantavuutta ja tasalaatuisuutta. Alusta saakka se on määritelty bassobaritoniksi. Määritelmä pitää yhä paikkansa, vaikka monenlaisia spekulaatioita on esiintynyt matkan varrella.<br />
<br />
<br />
<a name='more'></a><br /><br />
<br />
Lauluharrastuksen alusta saakka minua häiritsi kovasti, että matalalle äänelle on melkoisen vähän lauluaineistoa tarjolla. Siinä missä baritonille, ja varsinkin tenorille löytyy miltei rajattomasti mielenkiintoista laulettavaa, joutuu bassolaulaja kaivelemaan yksittäisiä lauluja sieltä täältä. Niinpä laulujen transponoiminen, eli sävelalan vaihtaminen, tuli opeteltua varhain. Tietokoneella se kävi kivuttomasti, kunhan laulun sai ensin kirjoitettua nuotinnosohjelmalla muistiin nuotti nuotilta.<br />
<br />
Kun olin aikani kirjoittanut, transponoinut ja tallentanut lauluja koneelle, ryhdyin pohtimaan, että tarvetta perusohjelmistolle voisi olla laajemminkin. Siitä syntyi idea toteuttaa pari laulukokoelmaa, jotka molemmat olisivat saatavilla samansisältöisinä usealle eri äänialalle. Tällöin jokainen laulaja voisi laulaa kokoelman kaikkia lauluja omalle äänialalleen räätälöitynä.<br />
<br />
Kipein tarve oli joululaulu- ja kirkkolaulukokoelmalle. Idean syntymisen jälkeen kesti puolitoista vuotta, ennen kuin minulla oli tarpeeksi varoja yrityksen perustamiseen sekä tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen hankkimiseen.<br />
<br />
Niin näki toukokuussa 2006 päivänvalon <a href="http://www.bells.fi/" target="_blank">Bells julkaisut</a>, ja samana syksynä ensimmäinen julkaisuni <a href="http://www.bells.fi/tuotteet/laulunuotit/yksinlaulut/suomalainen_joulu/" target="_blank">Suomalainen joulu - </a><i><a href="http://www.bells.fi/tuotteet/laulunuotit/yksinlaulut/suomalainen_joulu/" target="_blank">Finsk jul</a>.</i> Se julkaistiin kolmena eri versiona: korkealle, keskikorkealle ja matalalle äänelle. Kaikissa versioissa on sama sisältö, mutta laulujen sävellajit valittiin kullekin äänialalle sopiviksi yleisajatuksena se, että <i>korkealle äänelle</i> -kirja sopisi parhaiten sopraano- ja tenoriäänille, <i>keskiäänelle</i>-kirja mezzosopraano- ja baritoniäänille ja <i>matalalle äänelle</i> -kirja altto- ja bassoäänille.<br />
<br />
Kokoelman vastaanotto oli hyvä, vaikka se kärsi kokemattoman toimittajan ensijulkaisun lastentaudeista. Jälkeen päin on tullut kauhisteltua myös niitä riskejä, joita tuli tietämättömyyksissään ottaneeksi, mutta onneksi kaikki meni lopulta hyvin.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLuoe9WPBfTnxHqgxkMgESBPM8dz2hEOXnBR5aYvQwCBQ6GpXo4Ejg6YiwZUfppsoe1Q1fgzPKrdpUAEi65JvqIZ59URUnMF_tB_LtdcgnPilupvwIxy9BTVHrj4gphdTqqQ6bZ2GiLL0B/s1600/Taloussanomien+juttu_Bells.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLuoe9WPBfTnxHqgxkMgESBPM8dz2hEOXnBR5aYvQwCBQ6GpXo4Ejg6YiwZUfppsoe1Q1fgzPKrdpUAEi65JvqIZ59URUnMF_tB_LtdcgnPilupvwIxy9BTVHrj4gphdTqqQ6bZ2GiLL0B/s1600/Taloussanomien+juttu_Bells.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Taloussanomien juttu 10.10.2006 Viikon verso -palstalla</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sittemmin yritysmuoto on muutettu osakeyhtiöksi ja yrityksen nimi kokonaan kansainväliseksi (englanninkieliseksi) <a href="http://www.bells.fi/" target="_blank">Bells Publishing Oy</a>:ksi.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06433510793039111643noreply@blogger.com0